Philip Ekström työskenteli kesän 2023 Maarianhaminan pelastuslaitoksella. Hän oli suunnitellut tutustuvansa pelastustoimen järjestämiseen saarella siitä lähtien, kun hän valmistui pelastajaksi. Ekström oli kokemastaan vaikuttunut.
Pelastaja Philip Ekström irtisanoutui vakituisesta virastaan ja lähti Ahvenanmaalle sijaiseksi.
”Oli huikeaa, miten ihminen otettiin vastaan ja pidettiin huolta työyhteisössä”.
Ekströmin pitkäaikainen haave oli kokemisen arvoinen.
Valmistuessaan pelastajaksi (2017) Philip Ekström mietti joskus haluavansa tutustua, miten pelastustoimi järjestetään saarella, joko Ahvenanmaalla tai Gotlannissa.
Siihen ilmaantui mahdollisuus, kun oli Ekström tekemässä turvallisuuskoulusta Ahvenanmaalla ja tapasi paikallisen työvuoron, joka houkutteli hänet hakeutumaan sijaiseksi Maarianhaminan pelastuslaitokselle.
”Hetki oli monella tavalla oikea, siihen vaikuttivat muun muassa elämäntilanne ja ilmapiiri senhetkisessä työssä. Hain samaan aikaan myös alipäällystökurssille”, Ekström listaa.
Ekström valittiin sijaiseksi Maarianhaminan pelastuslaitokselle kesäksi 2023. Maarianhaminassa on ainoa vakituisella henkilöstöllä miehitetty pelastusasema Ahvenanmaalla.
”Mitään ei tarvinnut tehdä yksin”
Ekström pystyi sitoutumaan sijaisuuteen vain neljäksi kuukaudeksi, sillä hänellä oli mantereella talo ja yritys, joista luopuminen olisi pitänyt miettiä tarkasti, mikäli sopimus olisi ollut pitempi.
Ahvenanmaalla moni asia yllätti Ekströmin. Niistä ykkönen oli työhyvinvointi.
”Oli huikeaa, miten ihminen otettiin vastaan ja pidettiin huolta työyhteisössä.”
Ekström vaikuttui erittäin hyvästä ilmapiiristä, jossa joka vaiheessa korostui se, että työtä tehdään yhdessä. Työvuoron 6-7 henkilöllä pärjättiin aina, missä tilanteessa vain, kun yhdessä tehtiin.
”Se näkyi ihan kaikessa. Jos piti pestä ambulanssi, niin sitä ei tarvinnut yksin tehdä, vaan siellä olivat kaikki pesemässä.”
Jokaiselle kuuluivat kaikki tyypilliset työnkuvat, esimerkiksi paloesimiehet työskentelivät myös ambulanssissa, ja tarvittava erikoisosaaminen löytyi aina joltakin työvuorossa olevalta. Jos työt tehtiin korostetusti kimpassa, niin myös iltapäiväkahden kahvitauko oli se, mitä kukaan ei missannut.
”Kaikki kokoontuivat kahville sillä ajatuksella, että me ollaan tässä ja nyt”, Ekström sanoo.
Kaikkia tarvitaan, jotta hommat hoituvat.
Tarkkaa osaamisen hallintaa
Toinen, mihin Ekström todella kiinnitti huomiota, oli osaamisen hallinta. Kun hän teki neljän kuukauden mittaisen sopimuksen, siitä kuukausi käytettiin huolelliseen perehdytykseen. Osaaminen todettiin kokein. Oli viitisentoista eri tehtävää, jotka Ekströmin oli osattava. Niiden avulla lunastettiin velvoite tehdä töitä, samalla tavoin kuin mantereella kuntotestauksella saavutetaan savusukelluskyvykkyys.
Osaamiskokeet ovat vuosittainen testi myös vakituiselle henkilöstölle. Ekström muistelee, että vakituiselle henkilölle arvottiin vuosittain kymmenkunta osaamiskoetehtävää suoritettavaksi.
”Yhdessä testissä saatettiin testata sammutusauton kuskin tehtäviä liikenneonnettomuudessa. Toisessa testissä saatettiin testata vaikkapa pumpun käyttöä. Jos et selviytynyt osaamiskokeessa sammutusauton kuskin töistä, sinua ei laitettu sammutusauton kuskiksi.”
Kuntarajat sanelivat
Ambulansseja hälytetään joka puolelle Ahvenanmaata, mutta pelastustoiminnassa on kaksi toiminta-aluetta, Maarianhamina sekä Ahvenanmaan maalaiskunta, jonka toiminnasta vastaa Jomalan kunta. Maarianhaminassa päivystävä ammattilaisten miehittämä sammutusauto ei lähde tehtäville Maarianhaminan ja Lemlandin ulkopuolelle. Sen sijaan jos missä tahansa saarella tarvitaan nostolavayksikköä, Maarianhaminan asemalta lähdetään tehtävälle vahvuudella 1+2. Tällöin yksi palomies ajaa paikalle pikkuautolla, johon pakataan paineilmapulloja ja muita tarvikkeita. Ahvenanmaan toiminta-alueet yhdistyvät vuoden 2024 aikana.
Eroja käytännön töissä
Maarianhaminassa letkut selvitetään takaluukussa olevilta keloilta, jos selvitysmatkat ovat lyhyitä. Valittavana on matalapaineletku (12 bar) tai korkeapaineletku (40 bar).
”Selvitysmallissa letkujen työvara laskostettiin olkapäille kantoon ja pudoteltiin sisään mennessä selvitysreitille”, Ekström kertoo.
Ensihoidossa isoin ero oli vammapotilaan tukemisessa, sillä Ahvenanmaalla ei käytetä tyhjiöpatjaa eikä tukikauluria.
”He eivät puhu immobilisoinnista, vaan liikkeiden rajoittamisesta.”
Potilasta neuvotaan välttämään epäedullisia liikkeitä sekä tuetaan ylävartalolastalla ja tyynyillä.
”Ahvenanmaa on itsehallintoalue, he voivat ottaa käyttöönsä hyviä asioita Suomesta, Ruotsista tai mistä ikinä niitä löytyykään.”
Pieni organisaatio on ketterä liikkeissään. Vastuulääkärinä on Ruotsin Kalmarissa työskentelevä ensihoitolääkäri.
Ekströmin mukaan Ahvenanmaan henki näkyi myös sairaaloissa, missä potilasta viedessään ensihoitajilla ja palomiehillä oli aina mahdollisuus istahtaa kahville sairaanhoitajien kanssa.
”Olimme sinne aina tervetulleita.”
Vahva suositus
Maarianhaminan pelastuslaitoksella harva puhuu suomea. Ruotsinkielen lisäksi toinen käyttökelpoinen kieli on englanti.
”Suosittelen kaikille ruotsinkielentaitoisille Ahvenanmaan pestiä.”
Kun Philip Ekström palasi Ahvenamaalta mantereelle, hän aloitti työt Itä-Uudellamaalla.
Teksti Marko Partanen
Kuvat Kimmo Kaisto ja Dimitri Lisitsyn
