Aulis Partasella on älykeittiö.
Turvallisuusasiantuntijat Aulis Partanen ja Petri Jaatinen jakavat kotiensa salat.
Espoon Lintuvaarassa sijaitsee vuonna 1955 valmistunut rintamamiestalo, jonka maan tasalle palaminen on erittäin epätodennäköinen asia. Paloturvallisuuden on varmistanut monin eri tavoin talon omistaja ja asukas, Uudenmaan Pelastusliiton koulutuspäällikkö Aulis ”Aukka” Partanen.
Vuosien kuluessa Partanen on hionut kotinsa turvallisuuden ehdottomaan huippuunsa.
Ulkoa katsottuna varsin perinteiseltä näyttävä talo kätkee sisäänsä turvatekniikkaa viimeisen päälle.
Paloturvallisuus alkaa jo autosta, joka on lämmityksessä pihamaalla.
Toisin kuin yleensä, Partasen autoon kulkevan lämmityspiuhan virran saa katkaistua kätevästi talon sisältä, sulakekaapista.
”Näin itse lämmitystolpassa tai johdossa ei ole virtaa niinä aikoina, kun autoa ei lämmitetä”, Partanen kertoo.
Tilastojen mukaan suurin syypää kotien tulipaloihin on liesi, toiseksi suurin sähköasennukset. Nämä molemmat riskit Partanen on pyrkinyt eliminoimaan asunnossaan.
Partasen koko talon turvallisuutta määrittää eräs asia: hänellä ei ole yhtäkään jatkojohtoa jatkuvassa käytössä, vaan hän on rakennuttanut taloon niin paljon pistorasioita, ettei jatkojohtoja tarvita. Esimerkiksi Partasen keittiössä joka ainoalle laitteelle on oma pistorasiansa. Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että jatkojohto on tarkoitettu vain väliaikaiseen käyttöön, joten niiden ketjuttaminen moniin eri laitteisiin ei ole hyvä ratkaisu.
”Kuka katsoo, että jatkojohtojännite kestää monen laitteen ketjuttamista? Lisäksi monella on tippaleivän näköinen johtosotku tv:n takana. Sinne kerääntyy helposti syttyvää pölyä”, Partanen sanoo.
Yksi läheltä piti-tilanne
Partasen keittiössä kaikki riskitekijät on otettu huomioon. Hänen liesituulettimensa on turvaliesituuletin, mikä tarkoittaa, että laitteessa on vaahtopatruuna, joka reagoi mahdolliseen paloon ja sammuttaa sen.
Koko kodinkoneyksikkö tiskikoneineen, liesineen ja liesituulettimineen on niin sanotusti älykäs ja osaa kommunikoida keskenään.
Lisäksi liedessä on lapsilukko, ja jääkaapin alla pyörät, jotta lattian sen alla saa kätevästi imuroitua.
Kolmikerroksisessa talossa on seitsemän kuuden litran vaahtosammutinta, 13 palovaroitinta ja kuusi sprinkleriä. Kaikki palovaroittimet ovat yhteydessä keskenään, joten jos yksi haistaa savua tai menee rikki, muutkin rupeavat pitämään ääntä.
Partasen koti ei kuitenkaan ole ollut immuuni tulipaloille. Vuonna 2002 hänen kuivausrumpunsa sytytti tulipalon talon kellarikerroksessa. Kun Partanen ehti paikalle, alas vievät portaat olivat jo täynnä savua.
– Vedin saksalaisilta palomiehiltä lahjaksi saamani Nomex-sammutustakin päälleni ja menin alas, hän kertoo.
Kun Partanen ehti alakertaan, palo oli jo tukahtunut hapen puutteeseen, mutta pyykit kuivausrummussa olivat palaneet ja portaikon seinät hiiltyneet. Hän sammutti palon loput suihkun avulla.
Nykyisin kodinhoitohuoneessa sijaitseville pesukoneelle ja kuivurille on molemmille omat kytkimensä, joista virran saa helposti pois päältä. Vesivahingon varalta tila on varustettu lattiakaivolla.
”Haluan osoittaa, että elän niin kuin opetan”, Partanen sanoo.
Turvaan pitkin tikapuita
Kullanvärinen labradorinnoutajan pentu tassuttelee tervehtimään vierasta Espoon Jupperissa kolmikerroksisen omakotitalon pihamaalla.
Talo ja Bambi-koira kuuluvat Petri Jaatiselle perheineen. Jaatinen on Suomen pelastusalan keskusjärjestön SPEK:in palokuntajohtaja.
Turvallisuusalan ammattilainen pyrkii luonnollisesti pitämään myös oman kotinsa turvallisena. Jaatinen kertoo, että turvallisuusajattelu on osa hänen ammattiaan, mutta pelkästään työ ei ole syy siihen, että koti on tavallista turvatumpi.
”Näen tämän enemmänkin velvoitteena perhettäni kohtaan”, Jaatinen sanoo.
Turvallisuus alkaa jo pihalta: roskakatos sijaitsee riittävän etäällä muista rakennuksista ja talon osoitenumero on valaistu. Palavia nesteitä on autotallissa alle 20 litraa, ja nestekaasupullo säilytetään ulkona grillin yhteydessä.
Suuren talon kaikista kerroksista on kolme vaihtoehtoista poistumisreittiä. Huomiota herättävät erityisesti talon molempien päätyjen poistumistikkaat, jotka ovat tavallista erikoisempaa tekoa.
Toisin kuin perinteiset, leveyssuunnassa seinässä kiinteästi olevat tikkaat, nämä pysyvät tavallisesti siistissä, kapeassa nipussa ja avautuvat pystysuuntaan. Alhaalta tikkaita ei saa auki, joten mahdolliset roistot eivät pääse kiipeämään sisälle taloon.
”Nämä ovat fiksut, ja ikkunasta niihin pystyy kiipeämään helpommin kuin perinteisiin”, Jaatinen esittelee.
Lisäksi talossa on yhteensä seitsemän akkuvarmenteiseen palo- ja rikosilmoitinlaitteistoon kytkettyä palovaroitinta sekä yksi itsenäinen, paristoilla toimiva palovaroitin.
Jokaisessa neljästä makuuhuoneesta on myös oma palovaroittimensa. Jauhesammuttimiakin löytyy sekä talosta että autotallista. Keittiössä on sammutuspeite, jota jokainen perheenjäsen on opetellut käyttämään.
Jaatisen talossa on varauduttu myös sähkökatkoksiin. Niiden varalta on olemassa kynttilöitä, paristokäyttöisiä valaisimia, radio ja tulisija. Myös näkkileipää ja kuivamuonaa löytyy muutamien päivien ajaksi.
Vesivahinkojen varalta Jaatinen sulkee vedentulon kokonaan pidempien reissujen ajaksi.
”Aina mietitään vain tulipaloja, mutta vesivahingotkin voivat olla mittavia”, hän muistuttaa.
Talon sähkölaitteissa on oikosulkujen varalta vikavirtasuojaus.
”Sähkölaitteista ei koskaan tiedä.”
Teksti: Kaisu Puranen, kuvat: Jussi Helttunen ja Kaisu Puranen
