Onnettomuuksien ehkäisy 20.2.2019
Facebook (14)

Nyt pelastuslaitosten yhteistyö sujui – pakohuoneiden poistumisturvallisuus selvisi nopeasti

Pelastuslaitokset selvittivät yhteistyössä pakohuoneiden poistumisturvallisuuden puutteita.

Pelastuslaitokset selvittivät yhteistyössä pakohuoneiden poistumisturvallisuuden puutteita.

Pelastuslaitokset selvittivät omien alueidensa pakohuoneiden poistumisturvallisuuden tason nopeasti ja tehokkaasti.

”Yhteistyö toimi hämmästyttävän hyvin. Olen todella tyytyväinen siihen, kuinka pelastuslaitokset pystyivät reagoimaan näin nopeasti ja hienosti”, kehuu sisäministeriön erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen.

Pakohuonepeleissä ihmisjoukon täytyy päästä pois suljetusta huoneesta tehtäviä ratkaisemalla 60 minuutin aikana. Tammikuussa puolalaisen pakohuoneen tulipalossa menehtyi viisi henkilöä, mikä herätti myös Suomen pelastusviranomaiset.

Pian Puolan onnettomuuden jälkeen sisäministeriö pyysi pelastuslaitoksia selvittämään omien alueidensa pakohuoneiden poistumisturvallisuutta. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston johdolla selvitykset oli tehty helmikuun puoliväliin mennessä. Epäyhtenäiseksikin sanotut Suomen 22 pelastuslaitosta toimivat nyt yhteisessä rintamassa.

”Tällaista yhteistyötä tarvitaan lisää! Onnettomuus ei tapahtunut edes Suomessa, mutta koko maan pelastuslaitokset osallistuivat talkoisiin”, Häyrinen iloitsee.

Oma kokemus herätti

Poistumisturvallisuutta alettiin selvittää Mikko Puolitaipaleen aloitteesta. Satakunnan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö sai sysäyksen asiaan paitsi Puolan onnettomuudesta, myös omasta kokemuksestaan.

”Kävimme juuri ennen joulua työporukalla pakohuoneessa Satakunnassa, eikä alkuinfossa mainittu sanallakaan poistumisturvallisuudesta. Jouduin kysymään, miten tilasta pääsee pois onnettomuuden sattuessa. Ratkaisu oli hieman ontuva, vara-avainjärjestelmä”, Puolitaival kertoo.

Puolitaival päätti, että ainakin Satakunnan pakohuoneiden turvallisuus selvitetään. Sen jälkeen hän alkoi miettiä, että onnettomuus voi tapahtua missä päin Suomea tahansa, joten selvityksen pitäisi olla valtakunnallinen.

”Olin yhteydessä kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluiden jäsenistöön, ja avasin keskustelun siellä sähköpostilla.”

Kumppanuusverkosto näytti voimansa

Avaus kuultiin, ja Jarkko Häyrinen otti turvallisuusselvitykset vastuulleen. Kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelussa määriteltiin toimintamallit ja sovittiin tarkastusten aikataulusta, raportoinnista sekä viestinnästä. Sen jälkeen vastuut jaettiin pelastuslaitosten henkilökunnalle.

”Nyt kumppanuusverkosto näytti voimansa. Tällaisen verkoston kautta yksittäinen asia voidaan saada nopeasti valtakunnalliseksi”, Puolitaival sanoo.

Mukana oli myös Tukes, joka valvoo kuluttajapalvelujen turvallisuutta.

Kattavaa listaa Suomen pakohuoneista ei ollut missään, joten työtä oli jo niiden löytämisessä.

”On jouduttu tekemään salapoliisintyötä, etsimään Googlella. On ollut iso ponnistus, että yleensä on löydetty oman alueen pakohuoneyrittäjät, käyty valvontakäynnillä ja vielä varmistettu, että asia on kunnossa”, Häyrinen sanoo.

Suomessa on noin sata pakohuoneyritysten toimipistettä. Suurimmasta osasta löytyi puutteita. Helsingissä kaksi pakohuonetta jouduttiin sulkemaan.

”Sekin osoittaa, että tätä kierrosta ei tehty turhaan”, Häyrinen sanoo.

Opettavainen kokemus kaikille

Häyrisen mukaan useimmiten kysymys kuitenkin oli pienistä väärinymmärryksistä poistumisturvallisuuden suhteen. Pakohuoneyrittäjät ovat olleet yhteistyöhaluisia puutteiden korjaamisessa.

”Tietojeni mukaan toimijat ovat lähteneet ripeästi hoitamaan velvollisuuksiaan.”

Häyrinen uskoo, että tarkastukset ovat olleet opettavaisia sekä toiminnan harjoittajille että pelastusviranomaisille. Hän arvioi, että pakohuoneet ovat jääneet katveeseen pelastuslaitosten valvonnasta, koska ne ovat vielä niin uusi palvelumuoto.

Häyrinen muistuttaa, että pakohuoneisiin ei saa oikeasti lukita ketään, vaan ihmisillä täytyy olla mahdollisuus päästä huoneesta itse nopeasti ulos ilman avainta. Haka seinässä, rikottavan kuvun alla, voisi ajaa asian.

”Peli ei ole syy siihen, että ihmisiä saadaan oikeasti lukita suljettujen ovien taakse. Henkilökunnan pitää osata toimia hätätilanteessa, mutta pelastuminen ei saa olla pelkästään sen varassa. Asiakkaan pitää pystyä poistumaan omatoimisesti.”

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Kimmo Kaisto