Operatiivinen toiminta 4.5.2018

Finn Rescue Team läpäisi klassifioinnin – Kriisiolosuhteet vaativat henkistä ja fyysistä kanttia pelastuskoiraltakin

Johanna Franzén on ollut mukana Finn Rescue Teamissa vuodesta 2015 alkaen. Tanskassa hänellä oli mukana oikeanpuoleinen belgianpaimenkoira malinois Karjala.

Johanna Franzén on ollut mukana Finn Rescue Teamissa vuodesta 2015 alkaen. Tanskassa hänellä oli mukana oikeanpuoleinen belgianpaimenkoira malinois Karjala.

Kriisinhallintakeskuksen koordinoima raskas rauniopelastusmuodostelma Finn Rescue Team voi vastakin osallistua kansainväliseen pelastustoimintaan, kuten esimerkiksi maanjäristysalueiden pelastustöihin.

Tämän mahdollistaa YK:n standardisoiman klassifioinnin läpäisy Tanskassa tammikuun lopussa, tiedottaa koiraurheilun harrastus- ja valmennusyhteisö Sporttirakki.

Klassifiointi antaa mahdollisuuden käyttää muodostelmaa maailmalla tapahtuvissa kriiseissä ja onnettomuuksissa. Raskas rauniopelastusmuodostelma koostuu 74 henkilöstä ja viidestä pelastuskoirasta. Suurin osa muodostelman henkilöstöstä on eri puolella Suomea työskenteleviä palomiehiä ja pelastustoimen päällystöä.

Klassifiointi suoritettiin pelastusharjoituksessa Tanskan Tinglevissä. Harjoitusskenaariona oli maanjäristys kuvitteellisessa Modulistanin valtiossa. Harjoituksen aikana simuloitiin sama marssijärjestys kuin oikeassa kansainvälisessä hälytystilanteessakin. Harjoitukseen osallistui Suomen rauniopelastusmuodostelman lisäksi myös tiimejä ja asiantuntijoita useista eri maista.

Harjoituksesta on koostettu Youtubeen video. Videolla näkyvät oranssivaatteiset ovat Suomen Finn Rescue Teamin jäseniä.

Koira on yksi etsinnän työkalu

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suunnittelija Johanna Franzén on ollut mukana Finn Rescue Teamissa vuodesta 2015 alkaen. Näin hän kertoo tiimin toiminnasta:

”Tämänhetkinen ykköstehtäväni on koiranohjaaja, mutta voin toimia tiimissä myös muissa tehtävissä ilman koiraa. Finn Rescue Teamissa koirien tehtävänä on uhrien etsiminen ja paikallistaminen esimerkiksi sortumista. Koiranohjaajan tehtävänä on toki paljon muutakin.

Alusta asti minua onkin viehättänyt se, että FRT-koiran ohjaajana varsinainen koiran kanssa työskentely on vain pieni osa siitä, mitä ohjaajan pitää osata, omaksua ja ymmärtää, kun tiimin jäsenenä toimii. Koira on yksi etsinnän työkalu muiden joukossa, ja sitä käytetään silloin, kun sille tarvetta on. Muuten koiranohjaaja osallistuu tiimin työskentelyyn täysipainoisena jäsenenä ja tekee valtavan paljon erilaisia asioita.

Osaamista pitää olla esimerkiksi leirissä toimimisesta, työturvallisuudesta, tiedustelusta, etsinnän eri menetelmistä, teknisistä välineistä, raportoinnista ja monesta muusta asiasta. Tämä edellyttää tiimin koiranohjaajilta hyvin paljon muutakin kuin koirankoulutusosaamista. Opiskelu kaikkeen tähän muuhun onkin vienyt viime vuosina paljon aikaa.

Jatkuvaa häiriötä ja rasitusta myös koiralle

Myös itse koiran kanssa työskentely on kansainvälisessä pelastustoiminnassa melko vaativaa. Jo pelkästään harjoitusolosuhteissa koirat matkustavat pitkiä matkoja, kulkevat useiden päivien ajan jatkuvassa häiriössä ja rasituksessa pelastusryhmien mukana. Koirille ei ole mahdollista päästä omaan autohäkkiin tai kotisänkyyn nukkumaan.

Majoitus tapahtuu teltassa, jossa nukkuu useita ohjaajia ja koiria yhdessä melko ahtaissa olosuhteissa. Lepoa on vähän ja rasitusta riittävästi. Olosuhdekuormituksen kestäminen vaatii sekä koiran pääkopalta että fysiikalta paljon. Kyky oman ja koiran toimintakyvyn ylläpitoon on osaamista, joka ohjaajalta on pakko löytyä.

Etsintä on haastavaa, sillä uhrit ovat todennäköisesti hyvin syvällä sortumissa ja hajut ovat pieniä ja vaikeasti tunnistettavia. Harjoituksen aikana pääsin tekemään melko vaativan etsintätehtävän koirani kanssa pitkän valvomisen ja rasituksen päätteeksi. Kokemus oli erinomaisen hyvä meille molemmille, sillä se mittasi hyvin kestävyyttämme pystyä työskentelemään myös kovan kuormituksen alla.

Seikkailut jatkuvat reissukoira Karjalan kanssa

Tanskassa minulla oli mukana koirani Karjala (Pysäkin Daika Sana), joka on seitsemänvuotias malinoisuros. Karjala tuli minulle alun perin suojelukoiraksi. Suojeluharrastustaan Karjala jatkoikin parivuotiaaksi asti, ja suojelukoira siitä olisi varmasti tullutkin. Ohjaajan mielenkiinto suuntautui kuitenkin maastolajeihin ja pelastuskoiratoimintaan, joten sinne suuntautui sitten myös Karjala.

Karjalan kanssa on harrastettu niin jälkeä kuin hakuakin. Vuodesta 2015 olen alkanut kouluttaa sitä tavoitteellisesti kansainvälisiin pelastustehtäviin ja erityisesti rauniokoiraksi. Karjala on todella vahva ja voimakas koira, joka kestää kuormitusta hyvin ja pystyy rauhoittumaan kaikissa olosuhteissa. Se on itsevarma koira, joka on sosiaalinen sekä ihmisiä että toisia koiria kohtaan. Karjalan suurimpana heikkoutena on ollut tietynlainen ”reikäpäisyys”, eli liiallinen rohkeus. Se on kuitenkin koulutuksen ja iän myötä tasoittunut huomattavasti, ja Karjalasta on tullut rauhallisempi ja tasaisempi tyyppi myös raunioilla.

Karjala on matkustanut paljon – Tanskan reissu taisi olla sille seitsemäs ulkomaanmatka lentämällä tehtynä. Olemme käyneet ulkomailla niin harjoituksissa kuin kansainvälisissä pelastuskoirakilpailuissakin. Myös kotimaassa reissaamme paljon. Karjala onkin varsinainen reissukoira: se rakastaa olla äitin kanssa reissun päällä ja sen silmät loistavat aina, kun se tajuaa, että nyt lähdetään taas. Samanlainen levoton sielu kuin emäntänsäkin…

Karjala on ollut koko elämänsä hyvin terve, ja toivon, että vielä pari vuotta saamme jatkaa treenejä ja työskentelyä yhdessä. Yritän pitää sekä koiran että itseni hyvässä kunnossa monipuolisella liikunnalla ja säännöllisellä huollolla. Seuraava matkakin on meillä jo tiedossa. Huhtikuussa lähdemme Itävaltaan treenaamaan yhdelle Euroopan parhaista raunioharjoitusalueista. Seikkailut siis jatkuvat!”

Lue Pelastustiedon juttu Annika Himasesta, joka koirineen on mukana FRT:ssä:

Konrad on erikoistunut katastrofeihin

Lähde: Sporttirakki 

Kuva: Teemu Heikkilä