Etelä-Karjalassa paloi turvesuo kesäkuun 2019 alussa.
Pelastusopiston luotsaamissa hankkeissa tehdään pelastuslaitosten käyttöön työkalua, jolla metsäpalon leviäminen voidaan ennustaa reaaliajassa.
Mihin suuntaan ja kuinka nopeasti metsäpalo leviää? Kuinka paljon leviämiseen vaikuttavat tuulensuunta ja nopeus, puusto, maaston ominaisuudet ja sateet? Mistä löytyy vettä? Minne sammutustoiminta pitää keskittää?
Tulevaisuudessa näihin kysymyksiin saadaan tarkka vastaus, kun pelastuslaitokset saavat käyttöönsä matkapuhelimessa ja tabletilla toimivan metsäpalojen ennustamismallin. Kun sovelluksessa kartalle syötetään palon alkupiste, järjestelmä laskee palon etenemisen eri olosuhteiden mukaan ja tekee ennusteen.
Mallia on kehitetty kuluneena vuonna MAST- eli Maastopalojen leviämismallit ja jalostettu metsävaratieto osana pelastustoimen tilannekuvan muodostamista -hankkeessa. Vuoden loppuun kestävässä hankkeessa on hyödynnetty olemassa olevia leviämismalleja, jotka on muokattu Suomen olosuhteisiin sopiviksi hyödyntämällä Metsäkeskuksen avointa metsätietoa.
Hankkeen projektipäällikkö, Pelastusopiston erikoistutkija Alisa Puustinen kertoo, että Suomen olosuhteisiin sovellettiin kanadalaista Prometheus-ennustemallia. Yhteistyökumppanit, Ilmatieteen laitos ja Arbonaut Oy, loivat käyttöliittymän, jonne integroitiin runsaasti erilaista säätietoa metsävaratiedon lisäksi.
Jatkotyötä tarvitaan
Puustinen kertoo, että Pelastusopiston opiskelijat testasivat työkalua kevään opintojaksoilla, kesällä sitä puolestaan kokeiltiin Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella muun muassa kulotuksessa.
”Jälkikäteen olemme yrittäneet simuloida kesän aikana aidosti sattuneita maastopaloja ja oppia niistä. Nyt käännetään katse loppuraportointiin ja käytetään Kalajoen maastopaloa tyyppitapauksena, josta kerätään vielä informaatiota palon käyttäytymisestä maastossa”, Puustinen kertoo.
Puustinen sanoo, että malli vaatii kaikkine tietoineen niin paljon tehoa, ettei sitä ole vielä saatu toimimaan aivan reaaliaikaisesti.
”MAST:issa on rakennettu dynaamista, täysin reaaliaikaista mallinnusta, johon voitaisiin integroida kaikki mahdollinen säätieto reaaliajassa. Siihen se ei vielä pysty. Se on raskaahko käyttää kaikilla tiedoilla.”
”Mallinnuksessa palo ei leviä vielä niin nopeasti kuin palot leviävät. Pilotissa saatiin kuitenkin tehtyä paljon ja todettua, että jatkotyötä tarvitaan.”
Puustinen korostaa, että hankkeessa aikaansaadut paloriskikartat ovat sellaisenaan hyödylliset ja käyttökelpoiset, ja niitä on tarkoitus työstää eteenpäin seuraavassa hankkeessa.
”Yksi staattinen kartta itsessään pystyy jo integroimaan aika paljon tietoa, jota tällä hetkellä haetaan eri paikoista.”
Pelastuslaitokset kokeilemaan
MAST-hanke saa jatkoa vuodenvaihteen jälkeen MARISKA- eli Maastopalojen riski- ja torjuntakarttojen skaalaus -hankkeesta.
”MARISKA:ssa otamme käyttöön sen, mikä jo toimii. Meillä on jo staattinen kartta, josta pystyy metsävaratiedon avulla näkemään maastopalon syttymistodennäköisyyden ja palokuorman palopaikan läheisyydessä”, kertoo Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Leena Leskinen.
Metsäkeskuksella on jo olemassa operatiivista metsätaloutta varten tarkka inventointitieto.
”Prosessoimme tiedon sellaiseen formaattiin, että siinä on kiinnostavia asioita pelastustoimelle. Tiedämme hyvinkin tarkkaan puuston pituuden, latvusmassan määrän, tiheyden ja latvuksen alarajan. Nämä kaikki vaikuttavat palokuormaan.”
Leskisen mukaan käyttöliittymässä pystytään lisäksi esimerkiksi korostamaan vesikohteita, jotka eivät kuivu kesällä. Sieltä nähdään myös, mikä tiestö kantaa paloauton, sillä Metsäkeskuksen tietokannat kertovat, millä teillä metsäkoneita kuljettavat autot voivat ajaa. Samat tiet kantavat paloautonkin.
”Voimme jo ottaa laajasti käyttöön tämäntyyppisen päätöksentekoa auttavan karttapalvelun. Luomme sen MARISKA:ssa ensi talven aikana, ja toivomme, että pelastuslaitokset kokeilisivat sitä ensi kesänä.”
Talven aikana Arbonaut tuottaa tarvittavat kartat. Kännykkään sekä tablettiin luodaan käyttöliittymä, jossa pelastuslaitoksia kiinnostava tieto olisi yksinkertaisessa muodossa. Leskinen kertoo, että tieto toimii applikaatiossa ladattuna, joten metsässä ei olla riippuvaisia verkkoyhteydestä.
Suomessakin on aika varautua ilmastonmuutoksen myötä syttyviin massiivisiin maastopaloihin. Ennustemallit ovat jo esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa arkipäivää.
”Meillä ei vielä ole tarvittu tällaista ennustemallia, mutta sille voi tulla käyttöä. Vielä on hyvää aikaa varautua.”
Ennustusmallilla tavoitellaan myös sitä, että sammutustyö maksaisi vähemmän ja olisi turvallisempaa.
Etäjohtamisessa oikein hyvä
MAST-hankkeessa luotua järjestelmää testattiin viime kesänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella. Pelastuspäällikkö Mika Viertola arvioi, että järjestelmässä on vielä hiomista.
”Hyviäkin tuloksia on tullut, mutta järjestelmässä on kehitettävää, että se rullaisi nopeasti. Se ei esimerkiksi laske riittävän nopeasti.”
Viertolalla on vahva osaaminen metsäpaloista, ja hän on tuonut hankkeeseen pelastustyön johtajan näkökulman. Hän kertoo, että selainpohjaista järjestelmää voi käyttää vaikkapa mobiililaitteella tai tilannekeskuksen koneella.
”Käytännön kokemuksen perusteella tämä ei ole ehkä ihan sen ensimmäisen yksikön työväline, mutta etäjohtamisessa tai tilannekeskuksessa sovellus voisi olla oikeinkin hyvä.”
”Tilannepaikan johtaja pystyy katsomaan jo matkalla kartasta, missä päin on minkäkinlaista metsää, onko latvapalon vaaraa, missä on matalampaa puustoa tai kosteampaa maastoa.”
MAST-hanke on Palosuojelurahaston rahoittama hanke, jossa vetovastuu on Kuopion Pelastusopistolla. Hankkeessa ovat mukana lisäksi Ilmatieteen laitos, Suomen metsäkeskus, Arbonaut Oy ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. MARISKA-hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskus, Arbonaut ja Pelastusopisto. Sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö osana ilmastotoimenpiteitä.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Etelä-Karjalan pelastuslaitos
