Tutkimus ja viestintä 4.2.2026

Helsinkiläisillä vahva tuki viranomaisdrooneille, vapaa käyttö sen sijaan arveluttaa

Lähes 70 prosenttia kyselyn 500 vastaajasta luotti kaupunkiin droonien käyttäjänä vähintään melko paljon. Asukkaat suhtautuvat myönteisimmin drooneihin, jotka toimivat yleishyödyllisissä tehtävissä, kuten pelastusalan käytössä. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen droonin taustalla Kallion kirkko.

Lähes 70 prosenttia kyselyn 500 vastaajasta luotti kaupunkiin droonien käyttäjänä vähintään melko paljon. Asukkaat suhtautuvat myönteisimmin drooneihin, jotka toimivat yleishyödyllisissä tehtävissä, kuten pelastusalan käytössä. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen droonin taustalla Kallion kirkko.

Helsinkiläiset luottavat parhaiten droonien käyttöön hätätilanteissa ja ympäristön valvonnassa. Kyselytutkimuksen mukaan helsinkiläiset ovat eniten huolissaan mahdollisesta laittomasta toiminnasta.

Syksyllä 2025 toteutettu drooniaiheinen kysely osoittaa, että asukkaat suhtautuvat myönteisimmin drooneihin, jotka toimivat yleishyödyllisissä tehtävissä, kuten pelastusalan käytössä. Tulokset noudattavat aiempien vuosien 2022–2024 linjaa. Tuoreen kyselyn perusteella kaupunkilaiset luottavat laajalti drooneihin, kunhan ne ovat viranomaisten käytössä. Lähes 70 prosenttia 500 vastaajasta luotti kaupunkiin droonien käyttäjänä vähintään melko paljon. 

artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenartikkeli jatkuu

”Kyselytulokset antavat kaupungeille elintärkeää tietoa asukkaiden asenteista ja odotuksista. Tulokset on otettava huomioon, kun luodaan sääntöjä ja suunnitellaan kaupungin ilmatilan käyttöä”, sanoo Renske Martijnse-Hartikka Helsingin kaupungin innovaatiyhtiö Forum Virium Helsingistä. Hän on työskennellyt miehittämättömän kaupunki-ilmailun parissa projektipäällikkönä useita vuosia. 

Vuosina 2024–2025 toteutetut kyselyt ovat osa Euroopan unionin rahoittamaa CITYAM-hanketta, jota Martijnse-Hartikka on luotsannut. Kaupunkilaisten asenteita on mitattu kuudessa eurooppalaisessa kaupungissa: Helsingissä, Hampurissa, Tukholmassa, Gdanskissa, Riikassa ja Tartossa. Edeltäneet kyselyt olivat osa kaupunki-ilmailuun keskittynyttä AiRMOUR-hanketta

Tervetulleita kodin lähelle hätätilanteessa

Syksyn 2025 kyselyssä hätätilanteissa tehdyt, pelastustoimissa tukevat lennot saivat asukkailta korkeimman hyväksynnän: 64 prosenttia vastaajista piti niitä ”erittäin hyväksyttävinä”. Aiempien selvitysten mukaan peräti 91 prosenttia helsinkiläisistä toivottaisi droonin tervetulleeksi kotinsa lähelle hätätilanteessa. Myös ympäristön tilan seuranta sai vahvan 53 prosentin kannatuksen. Kaupunkilaisista 13 prosenttia kokee, ettei drooneista ole heille hyötyä missään käyttötarkoituksessa. 

Vahva tuki viranomaisdrooneille eroaa selvästi kaupallisesta tai yksityisestä käytöstä, joihin asukkaat suhtautuvat huomattavasti varovaisemmin. Eniten helsinkiläiset ovat huolissaan mahdollisesta laittomasta toiminnasta. Se arveluttaa vähintään jonkin verran noin 48 prosenttia.

Pelastustoimen käyttämissä drooneissa on usein myös lämpökamera, joka auttaa tiedustelussa ja etsinnöissä. Tällä koelennolla näkyvät oranssina keskuspelastusaseman kalustohallista tuleva lämpö ja henkilöiden kasvot punaisina pisteinä.

Herättää mielikuvia sodankäynnistä

Muut huolet liittyvät yksityisyyden loukkaamiseen ja datan väärinkäyttöön. Lisäksi vastaajia epäilyttävät droonien vaikutukset eläimiin. Syksyllä eläinten hyvinvointiin liittyviä huolia ilmaisi noin 30 prosenttia. Samat aiheet ovat olleet kärjessä kaikkina neljänä vuonna.

”Droonit herättävät mielenkiintoa, mutta niihin liittyvät huolet ja mielikuvat sodankäynnistä ovat melko voimakkaita. Kaupunkien on syytä huomioida tämä, kun droonien käyttöönottoa uusiin tehtäviin suunnitellaan”, Martijnse-Hartikka sanoo.

Syksyllä 2025 tehtiin kyselyn lisäksi myös haastattelututkimus. 350 vastaajasta hieman yli kymmenen prosenttia puhui drooneihin liittyvistä huolista. Viisi prosenttia haastatelluista yhdisti droonit suoraan sotaan. 

Selkeä sääntely ja viestintä tärkeitä

Asukkaat korostavat selkeän sääntelyn ja avoimen viestinnän merkitystä, jotta kaupunki voi varmistaa droonien vastuullisen käytön. Viimeisimmät tulokset osoittavat myös asukkaiden toivovan entistä tarkempaa määrittelyä sille, mihin droonit saavat laskeutua.

Helsinkiläisillä on selkeä näkemys paikoista, joissa droonit saavat lentää: teollisuusalueet ja liikerakennusten katot ovat suosituimpia nousu- ja laskupaikkoja. Sen sijaan katualueet, kuten pysäkit ja jalkakäytävät, koetaan epäsopiviksi. Droonitoiminnan halutaan pysyvän poissa tiiviisti asutuilta jalankulkualueilta häiriöiden minimoimiseksi.

Tieto lisää luottamusta

Helsingin tulokset ovat linjassa muiden Euroopan kaupunkien tulosten kanssa. Kuudessa CITYAM-hankkeen kaupungissa kyselyihin vastasi yhteensä yli 5000 ihmistä. Trendi oli selkeä: pelastus- ja lääkintäkäyttö olivat kaikkialla hyväksytyimpiä käyttötapoja.

Kaikissa kaupungeissa huomattiin suora yhteys tiedon ja luottamuksen välillä. Mitä enemmän asukkaat tiesivät drooneista, sitä myönteisemmin he niihin suhtautuivat. Vuosien 2023–2025 välillä droonien tunnettuus on kasvanut hieman kaikissa kaupungeissa.

Lähde: Forum Virium Helsinki
Kuvat: Kimmo Kaisto

Lue lisää: Työturvallisuutta ja laajempaa tilannekuvaa ilmasta – dronesta iso apu rivitalopalossa
Lue lisää: Uusi opaskirja kertoo, kuinka droonit voidaan valjastaa ensihoidon tueksi

Lue lisää