Operatiivinen toiminta 19.4.2022

Nopean toiminnan joukot: Rajan ja pelastuslaitoksen yhteistyö säästää arvokkaita minuutteja pelastamiseen vesialueilla

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen yhteistyö vesisukellus- ja kopteritoiminnassa on ollut vilkasta alusta lähtien vuodesta 2017. Hälytystehtäviä on ollut vuositasolla noin 80.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen yhteistyö vesisukellus- ja kopteritoiminnassa on ollut vilkasta alusta lähtien vuodesta 2017. Hälytystehtäviä on ollut vuositasolla noin 80.

Yhteistyössä on voimaa. Kun hälytys tulee, kaksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sukeltajaa on Vartiolentolaivueen Helsingin tukikohdan kopterissa minuuteissa.

”Kaksi pelastuslaitoksen vesisukeltajaa on toimintavalmiina kopterissa noin 6–8 minuutissa hälytyksestä ja ilmassa noin kymmenessä minuutissa. Saaristossa ollaan tästä jo parissa minuutissa. Nopeus on yllättänyt meidätkin, ja sen ansiosta voidaan etsinnän sijasta pelastaa ihmishenkiä”, kertoo vesisukelluksesta vastaava palomestari Raimo Laakso. Operatiivisesta puolesta vastaa paloesimies Sami Sohkanen, joka pyörittää toimintaa muiden esimiesten kanssa.

”Toiminta on ollut vilkasta alusta lähtien. Hälytystehtäviä on ollut vuositasolla noin 80, joista lentämään on lähdetty noin 30 kertaa. Vuositasolla sukelluksia on kertynyt keskimäärin 10–15. Tänä vuonna on ollut kymmenisen vesisukellushälytystä maaliskuun alkuun mennessä”, Laakso kertoo.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sukeltajat saavat kopteritoimintaan erikoiskoulutuksen.

”Rajavartiolaitos saa näin nopeasti sukeltajia merialueelle kopterin kyydissä. Vastineeksi he tarjoavat kopterikuljetusta pelastuslaitoksen sukeltajille järvialueelle. Tehtävät Keski-Uudenmaan ulkopuolelle suuntautuvat muun muassa Suomenlahdelle ja Päijät-Hämeeseen.”

Turvallisuudesta ei tingitä. Sukeltajia on mukana aina kaksi vartiolentolaivueen kahden pintapelastajan lisäksi. Kopteritoimintaan osallistuvat saavat siihen erikoiskoulutuksen.

”Sukeltaminen suoritetaan luodolta tai rannalta, alukselta tai jäältä – jos ei kiinteää alustaa ole niin ei sukelleta. Haasteena alukselta tapahtuvaan toimintaan on sen paikallaan pysyminen, eli saadaanko etsintäkuvio kattavaksi, Sohkanen kuvailee.

Yhteistoimintaa harjoitellaan ja hiotaan jatkuvasti mahdollisimman turvalliseksi.

Ajatus tällaisesta yhteistoiminnasta heräsi jo 1990-luvun puolivälissä Medi-Helin aikoihin. Laakso muistaa erityisesti tehtävän vuosituhannen vaihteesta, jolloin Helsingin Villingissä oli mieshiihtäjä jäissä. Medi-Heli näki laskeuduttuaan miehen painuvan suksineen pohjaan. Alijäähtynyt potilas oli veden alla 19 minuuttia ja hänet toimitettiin Meilahden sairaalaan.

”Hänellä oli läppärillään salasanan takana tohtorinväitöskirja. Toivuttuaan mies kiitti henkensä pelastamisesta ja ilmestyneestä väitöskirjasta. Mies on tuonut sukeltajalle ja meidän vuorolle usemmankin kakun sen jälkeen”, Laakso kertoo.

Ehdottomasti kovin keikka on ollut luotsikutterin kaatuminen joulukuussa 2017 Emäsalon edustalla.

Teksti: Kimmo Kaisto
Kuvat: Arto Pääkkönen ja Sofia Malinen

Lue koko juttu Pelastustiedosta 2/2022.

Lue lisää