Operatiivinen toiminta 6.2.2018

Parempi imago ja tehokkaampi rekrytointi voisivat houkutella naiset pelastusalalle

Pelastajakoulutukseen hakee vuosittain naisia yhdestä kahteen prosenttia.

Pelastajakoulutukseen hakee vuosittain naisia yhdestä kahteen prosenttia.

Tällä hetkellä paloasema on keski-ikäisten miesten työpaikka. Suomen pelastuslaitokset eivät näytä ympäröivältä yhteiskunnalta. Operatiivisiin tehtäviin pitäisi saada lisää naisia.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuvitus: Mika Latvanen

”Pelastuslaitos on nelikymppisten, kehäkolmosen ulkopuolella asu…

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaamalla Pelastustiedon digipalvelun saat rajoittamattoman pääsyn palvelun sisältöön. Kirjaudu sisään tai tilaa digipalvelu.

  1. Olipa juttu uudessa 7.2. lehdessä: Kohti monimuotoisempaa pelastuslaitosta ja sovellettu kuntotesti ”harkitsemisen arvoinen” ja aikaisemmin: Lisää naisia pelastajiksi – Ratkaisu omat rajat kuntotestissä, kuten poliisilla? Tosin on osattu odottaa, milloin taas nousee otsikoihin.
    Aika ajoin nousee muodikkaasti esiin nämä kelpoisuusvaatimukset tahoilta, joille kelpoisuudet ovat saavuttamattomia unohtaen, että palomiehen työ vaativimmillaan ei ole mitään lasten leikkiä, vaan vaatii psyykkisten ominaisuuksien lisäksi rautaista lihaskuntoa ja kestävyyttä.
    Juttuun ei voi muuta todeta, niin kuin ovat asiantutijatkin jo todenneet: kentällä ei ole erikseen naisten ja miesten tehtäviä.
    Toinen merkille pantava seikka johon nämä palomiehen ammatin statuksen haluavat ”tasa-arvon nimissä”aika ajoin vetoavat: ”Meidän on edustettava sitä väestöpohjaa, jolle tuotamme palvelua. Meidän pitää olla monimuotoisempia kuin nykyisin, jotta voimme tehdä entistä laadukkaampaa ja tehokkaampaa palvelua”, niin kuin jutussa todettiin.
    Kysymys kuuluu: Miten palvelu on laadukkaampaa ja tehokkaampaa, jos työntekijöinä on fyysisesti nykyistä heikompia palomiehiä? Ei mene yleisen elämänkokemuksen mukaisesti, että jollain henkilön osa-alueella olevan heikennyksen vuoksi laatu paranee, vain sen takia, että palomies on nainen, tai että on eri värinen. Ei se myöskään huonone, jos vaatimukset täyttyy, olkoon mies tai nainen tai jonkun värinen, voi jopa parantua.
    Kysymys on myös palomiesten työturvallisuudesta, johon tähän asti on yleisesti vedottu. Mihin tämä turvallisuusnäkökohta nyt on kadonnut?
    Jos alalle halutaan ”monimuotoisuuden nimissä” uudenlaisia henkilöitä, lähtisin muuttamaan nimikkeitä, olkoon vaikka seurustelu-, tai esiintyjäpalomies eri kriteereillä ja sitten yksinkertaisesti palomies (nyk. pelastaja).Tosin luulen, että nykyisessä tehostamisajassa veronmaksajat haluavat pitää kuitenkin ainoastaan palomiehet viroissaan.
    Havainto kentältä: Oletteko muuten huomanneet, että poliisipartiossa yleensä miespoliisi tekee ne fyysisesti raskaammat työt?

    Esa Koskinen
    Lahti

Kirjoita oma kommenttisi