Muiden muassa Etelä-Savon pelastuslaitoksella meneillään on kaksi oikeusjuttua, joissa neljä päätoimista viranhaltijaa hakee korvauksia ennen vuotta 2015 tehdystä varallaolosta.
Varallaolojärjestelmä on muutoksessa. Pelastuslaitokset pelkäävät miljoonien eurojen takautuvia palkkasaatavia. Syrjäseuduilla sopimuspalokuntien varallaolon on pakko jatkua, sillä rahaa päätoimiseen väkeen ei ole.
Lukuisissa työtuomioistuimen päätöksissä pelastushenkilöstön varallaolo on katsottu työajaksi. Pelastuslaitoksilla ei kuitenkaan ole varaa maksaa täyttä palkkaa varallaolosta, joten sitä ollaan muuttamassa tai lopettamassa pitkin Suomea.
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n edunvalvontajohtaja, lakimies Pasi Jaakkola kertoo, että liitolla on noin 70 pelastusalan päätoimista työntekijää koskevaa varallaoloriitaa meneillään työtuomioistuimessa. Riidat koskevat kahdeksaa pelastuslaitosta.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitolta JHL:ltä kerrotaan, että myös sen jäsenistä reilut 70 päätoimista henkilöä on riitauttanut varallaolonsa. Liiton lainopillinen erityisasiantuntija Hannu Moilanen kertoo, että ensimmäiset korvaukset, yhteensä noin 100 000 euroa, ovat jo menneet maksuun.
Moilanen arvioi, että sopimuspalokuntalaisia koskevia oikeusriitoja on ollut koko maassa vireillä noin 50. Osa niistä on ratkaistu, ja sopimuspalokuntalaisetkin ovat saaneet korvauksia.
Pelisääntöjä on muutettu
Muiden muassa Etelä-Savon pelastuslaitoksella meneillään on kaksi oikeusjuttua, joissa neljä päätoimista viranhaltijaa hakee korvauksia ennen vuotta 2015 tehdystä varallaolosta.
Pelastusjohtaja Seppo Lokka kertoo, että varallaoloa tehdään paljon edelleen ja sitä on tarkoitus tehdä vastakin lähinnä sopimuspalokuntalaisten voimin. Alueella on 30 paloasemaa, joista 27:llä on mukana sopimushenkilöstöä. Valtaosalla on henkilökohtainen työsopimus pelastuslaitoksen kanssa. Nykyisin päätoiminen henkilöstö tekee varallaoloa vain yksittäistapauksissa, kuten silloin, jos valmiutta kohotetaan esimerkiksi myrskyssä.
Lokka kertoo, että varallaoloa on muutettu vähemmän sitovaksi.
”Olemme muuttaneet pelisääntöjä tässä kuuden-seitsemän vuoden aikana. Varallaolon toimintavalmiusaika lähti viidestä minuutista. Sitten se kasvoi 15 minuuttiin ja nyt se on puoli tuntia.”
Huono asia kaikille
Kiireellisen toiminnan ja varallaolon yhdistäminen on haasteellista.
”Kysymys on rajankäynnistä, millaisia velvoitteita työnantaja voi laittaa lepoajalle, koska varallaolo ei lähtökohtaisesti ole työaikaa.”
Varallaoloa on nyt punnittu niin kansallisessa kuin kansainvälisessä EU-tuomioistuimessa.
”On tullut paljon oikeuskäytäntöä ylipäätään työajan tulkintoihin liittyen. Nyt ollaan jo paljon viisaampia ja ymmärretään, milloin varallaolo muuttuu työajaksi.”
Lokan mukaan työnantaja ei kuitenkaan voi käyttää järjestelmää, joka sisältää riskejä useiden miljoonien takautuvista palkkasaatavista.
”Se ei ole mistään näkökulmasta hyvä asia. Ei kustannusten, ei työnantajan, eikä myöskään henkilöstön. Silloinhan on toimittu väärin, jos tulee maksettavaa jälkikäteen.”
Muutakin kuin lähtövalmius
Osalla Etelä-Savon asemista on nostettu palvelutasoa niin, että osa päätoimisesta henkilöstöstä on siellä ympäri vuorokauden töissä, ja pelastustoimen toimintavalmiutta on parannettu.
Lisäksi varallaolon sitovuutta on väljennetty niin, että se ei aiheuta liian voimakasta kuormitusta tai sidonnaisuutta työtehtävään, eli sitä ei katsota työajaksi.
Yleensä varallaolon sitovuudesta puhuttaessa tarkoitetaan lähtövalmiutta. Lokka muistuttaa, että lisäksi sitovuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, tehdäänkö työtä kotoa vai paloasemalta käsin, tuleeko henkilölle paljon tehtäviä varallaoloaikana, kuuluuko varallaoloon henkilön vapaa-ajan käyttöä rajoittavia varusteita ja kuinka usein varallaolojaksoja on henkilön vapaa-ajan käyttöön nähden.
”Se ei todellakaan ole pelkästään lähtövalmiudesta kiinni. Jokainen tapaus on erilainen, ja viime kädessä tuomioistuin arvioi kokonaisuuden kannalta, onko varallaoloaika ollut liian sitovaa.”
Periaatteellisten kysymysten äärellä
Lokan mukaan lähtövalmiusajan muuttaminen 30 minuuttiin ei ole toistaiseksi aiheuttanut merkittävää viivettä avunsaajien kannalta.
”Tässä ollaan isojen ja periaatteellisten kysymysten äärellä. Varallaolo kytkeytyy pelastustoimen palvelutasoon ja toimintavalmiuteen. Perimmäinen kysymys on, miten nopeasti apua saadaan ja mikä on riittävä taso ja suorituskyky. Nyt toimintavalmiutta ja eri riskialueiden toimintavalmiusaikoja on peilattu isojen kaupunkien kautta, mutta yhtä lailla kysymys kuuluu harvaan asutuille alueille.”
Missä pelastuslaitoksissa varallaolokorvausriitoja puidaan oikeudessa? Entä missä varallaolo on lopetettu, missä se jatkuu ja miksi? Lue Pelastustiedon laaja juttu varallaolosta numerosta 9-10/2021!
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Teemu Heikkilä
