Operatiivinen toiminta 15.5.2019
Facebook (47)

Pitäisikö pelastajalla olla ase kärsivän eläimen lopettamiseen? – Poliisin tehtävä, sanoo eläinpelastusvastaava

Kiinniotettu hirvieläin voi saada stressitilan, joka johtaa kuolemaan.

Kiinniotettu hirvieläin voi saada stressitilan, joka johtaa kuolemaan.

 Sivullinen seurasi, kun Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastajat pelastivat jäihin vajonnutta hirveä. Mielipidekirjoituksessaan (Helsingin Sanomat, 12. toukokuuta) hän kysyi, onko järkevää yrittää pelastaa jäissä räpiköivää hirveä, joka satuttaa itseään ja stressaantuu pelastamisessa. Tässä tapauksessa naarashirvi saatiin ylös jäistä. Kirjoittaja kuitenkin pohti, olisiko tällaisissa tilanteissa palomiesten armollisempaa lopettaa eläin.

”Eläinsuojelun nimissä keikalle lähtiessään pelastajilla tulisi olla oikeus ottaa mukaansa ase palopäällikön luvalla”, hän kirjoitti.

Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusvastaava, palomies Marko Lassila muistuttaa, että laki kieltää pelastajilta aseen kantamisen. Yleensä poliisi hoitaa eläinten lopettamisen. Näin toimitaan esimerkiksi Helsingissä.

”Hyvin usein hälytämme poliisin paikalle, jos isompi luonnonvarainen eläin, kuten hirvi, peura tai kauris aiheuttaa vaaraa muille, tai on sellaisessa paikassa, ettei sillä ole selviytymisen mahdollisuuksia”, Lassila sanoo.

Helsingin Pelastuskoulussa annetaan tuleville pelastajille neljän päivän pituinen koulutus eläinpelastustehtäviin. Vastaavia opintoja ei ole Pelastusopistossa.

”Eläinpelastustehtävissä tarvitaan osaamista, jossa eläimen hyvinvointi otetaan huomioon. Siksi koulutuksella on merkitystä”, Lassila sanoo.

Villit märehtijät herkkiä stressille

Korkeasaaren eläintarhan eläinlääkäri Sanna Sainmaan mukaan on lajikohtaista, onko eläin parempi lopettaa vai pelastaa.

”Esimerkiksi ikkunaan törmänneet linnut tokenevat usein hyvin lyhyellä hoidolla, ja harhailemaan lähteneet kuutit sekä monet muut orvoksi jääneet eläimet kuntoutetaan monesti onnistuneesti.”

Hirvi, kuten monet muutkin märehtijät, on eri asia. Villit märehtijät ovat herkkiä niin sanotulle capture myopatia -tilalle.

”Eläimen ponnistellessa stressin alaisena sen lihassolut alkavat hajota. Tämä voi johtaa välittömään kuolemaan, hieman myöhemmin ilmenevään halvaantumiseen ja kuolemaan tai munuaisten vajaatoimintaan. Ennuste on tällaisissa tapauksissa huono ja vauriot ovat peruuttamattomia.”

Sainmaa muistuttaa, että suurpetojen kannanhoitosuunnitelman mukaan suurpetoja, kuten ilves, karhu tai susi, ei saa laskea enää takaisin luontoon, kun ne on kerran otettu ihmisen huostaan.

Sainmaa on sitä mieltä, että villieläimen kuntouttamisen pitäisi olla luvanvaraista ja valvottua, mitä se ei tällä hetkellä ole.

”Se taas, kuka pulaan joutuneen eläimen pelastaa ja kuljettaa, on asia, jota ei todennäköisesti eläinsuojelulain piirissä säädetä, vaan lainsäädäntö täytyy tulla pelastustoimen puolelta.”

Lue lisää eläinpelastamisesta:

Vuoden palomies eläinpelastamisesta – on oikeat ja väärät tavat

Eläinsesonki alkoi – ”Sopii laitokselle oikein hyvin”

Teksti: Esa Aalto, Kaisu Puranen

Kuva: Pixabay