Paloauto lähtee Niittykummun paloasemalta Espoossa.
Pelastustoimen resurssi- ja tietojärjestelmä Pronto on työkaluna historiaa vuonna 2026, kun Kivijalka-tietojärjestelmä otetaan käyttöön. Pronton tiedot eivät kuitenkaan katoa taivaan tuliin, vaan ne ovat siivottuina hyödynnettävissä myös uudessa järjestelmässä.
Valtiovarainministeriön myöntämän tuottavuusrahan turvin päästään toteuttamaan paitsi onnettomuuksien ehkäisyn sähköisen asioinnin ja tiedolla johtamisen järjestelmää, myös Kivijalkaa, joka on puolestaan pelastustoiminnan tietojärjestelmä. Molemmat uudet työkalut ovat käytettävissä vuoden 2026 loppuun mennessä.
”Nykyiset tietojärjestelmät, kuten Pronto, alkavat olla jo elinkaarensa päässä, jotenka ne on aika uusia”, tietohallintopäällikkö Teemu Luukko sisäministeriön pelastusosastolta kertoo.
Tavoitteena on tulevaisuudessa myös integroida järjestelmät muiden turvallisuusviranomaisten järjestelmiin. Myös hyvinvointialueilla toimivan soten kanssa tehtävää yhteistyötä halutaan kehittää, jotta viranomaisten yhteistoimintaa voitaisiin tehostaa.
”Kehitystarpeita on kauaksi tulevaisuuteen, mutta nähtäväksi jää, mihin kaikkeen rahoitus riittää”, Luukko sanoo.
Kivijalka- järjestelmä luodaan kaikenlaisia tilanteita varten. Päivittäisten tilanteiden lisäksi järjestelmää rakennetaan myös laajempia tilanteita silmällä pitäen, jolloin puhutaan väestönsuojelun tietojärjestelmästä.
Sisäministeriö valitsi Kivijalka-tietojärjestelmän tuottajaksi suomalaisen IT-yritys Cinia Oy:n, joka tarjoaa hankkeen toteuttamisessa tarvittavat asiantuntijapalvelut sekä valmiin, tuotantokäyttöön siirretyn järjestelmän ylläpito- ja kehityspalvelut.
Teemu Luukko kuvailee hankkeen toteuttamista esimerkiksi raitiotiehankkeista tutuksi tulleen allianssi-mallin kaltaiseksi. Tietojärjestelmähankkeissa toteutus ei kuitenkaan voi olla aivan samankaltaista.
”Suunnittelemme yhdessä palveluntarjoajan kanssa sen, millainen tietojärjestelmäkokonaisuus meille tulee käyttöön. Jokaisesta työvaiheesta tehdään suunnittelutyön aikana erilliset toimeksiantosopimukset. Tällä tavalla voimme parhaiten vaikuttaa siihen, että saamme käyttöömme meille sopivimman järjestelmän. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidut kustannukset ovat 3-5 miljoonaa euroa, mutta siihen vaikuttaa myös se, miten hankkeessa mukana oleva valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori pystyy omat tarvittavat toimenpiteensä tekemään.”
Teemu Luukon mielestä osissa tehtävä toteutus on parempi kuin se, että vasta kokonaisuuden suunnittelemisen jälkeen haettaisiin toteuttajaa, jolloin tämänkaltaisessa hankkeessa asiat voivat myös vanhentua.
Uuden järjestelmän käyttöönotossa tehdään yhteistyötä koulutuksen ja pelastuslaitosten kanssa.
”Tarkoitus on sisällyttää tämä tutkinto- ja täydennyskoulutukseen.”
Uusi järjestelmä rakennetaan Luukon mukaan myös sellaiseksi, jossa tiedon tuottaminen automatisoidaan nykyistä enemmän eikä se olisi nykyiseen tapaan vapaamuotoista.
Palveluntuottajaksi valittu Cinia Oy on valtion enemmistöomistuksessa oleva tietoverkko-, kyberturvallisuus- ja ohjelmistopalveluja tarjoava yritys.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Pelastustiedon arkisto
