Puutteet toimintavalmiudessa kärjistyivät erityisesti Uudenmaan alueella.
Sisäministeriö olettaa, että pelastuslaitokset toimivat lainsäädännön ja ohjeiden mukaisesti. Toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa ei mainita mahdollisuutta kompensoida toimintavalmiuden puutteita onnettomuuksien ehkäisytyöllä.
Pelastuslaitosten tulee noudattaa olemassaolevia ohjeita sekä lainsäädäntöä myös toimintavalmiuden suhteen, korostaa sisäministeriön pelastusosaston ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio.
”Meillä on olemassaoleva lainsäädäntö ja olemassaolevia ohjeita. Tietysti oletamme, että laitokset toimivat niiden mukaisesti, ja aluehallintovirastojen tehtävänä on valvoa, että näin tapahtuu”, Vainio sanoo.
Aluehallintovirastojen selvitysten mukaan neljä viidestä pelastuslaitoksesta ei yllä toimintavalmiusaikojen vähimmäistavoitteisiin. Pelastuslaitokset perustelevat puutteita muun muassa infrastruktuuriin nähden vanhentuneella paloasemaverkostolla sekä hälyttämiseen ja lähtöaikaan liittyvillä ongelmilla. Monen pelastuslaitoksen mukaan toimintavalmiusaika on liian tiukka.
Aluehallintovirastot toimivat oikein
Vainion mielestä aluehallintovirastot toimivat oikein puuttuessaan toimintavalmiusaikojen epäkohtiin.
”Kun havaitaan jotakin, joka saattaa viitata siihen, että palvelutaso on jollain tavalla puutteellinen, pitää ilman muuta pyytää tarkempia selvityksiä puutteista. Löytyykö niihin syitä, ja mitä ne ovat, ja arvioida asiaa siltä pohjalta.”
Vainion mukaan sisäministeriö odottaa pelastuslaitosten noudattavan lakia ja ohjeistuksia.
”Tietenkin se on meidän ajatuksemme. Kaiken takana on tietysti se, että ihmiset saavat apua siten kuin erilaisissa asiakirjoissa on määritelty.”
Hän korostaa, että ohjeistuksista poikkeamiseen täytyy olla hyvä syy.
”Silloin pitää pystyä kertomaan miksi on poikettu, ja osoittamaan, että asia on pystytty hoitamaan vaihtoehtoisilla tavoilla.”
Tutkimus ei sano mitään puoleen tai toiseen
Keski- ja Länsi-Uudenmaan sekä Helsingin pelastuslaitosten mukaan onnettomuuksien ehkäisytyöllä voidaan korvata toimintavalmiuden puutteita. Vainion mukaan pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa ei ole mainittu minkäänlaista kompensaatiojärjestelmää.
”Sellaista mekanismia ei tällä hetkellä ole olemassa. Siitä keskusteltiin silloin, kun ohjetta tehtiin, mutta siihen ei löydetty ratkaisua, joka olisi tyydyttänyt kaikkia. Tällä hetkellä sellaista ratkaisua ei ole. Tiedämme, että se on kehittämisen paikka. Sitä todennäköisesti tullaan jatkossa kehittämään.”
Helsingin pelastuslaitos on kritisoinut laajasti aluehallintovirastojen selvitystä ja selvityspyyntöä, ja vetoaa omaan tutkimukseensa toimintavalmiusajan merkityksestä.
”Meillähän on tehty tutkimusta toimintavalmiuden vaikutuksista jonkin verran. Tuloksethan eivät yksiselitteisesti osoita oikein mitään puoleen tai toiseen. Mielestäni asiaa pitäisi tutkia vielä enemmän nimenomaan Suomessa”, Vainio sanoo.
”Se on yksi juttu, joka pelastuslainkin mukaan jokaisen alueen pitäisi itse tehdä. Tämäntyyppistä toimintaa pitäisi edistää ja parantaa. Sellaista tutkimusta ei ole, jonka kaikki voisivat allekirjoittaa.”
Tulevaisuudessa ministeriö valvoo
Tilanne muuttunee, kun pelastustoimi uudistuu osana maakuntauudistusta vuonna 2020.
”Uudessa järjestelmässä aluehallintovirasto ei enää arvioi palvelutasoa, vaan sisäministeriö.”
Vainion mukaan maakunta tekee päätöksen palvelutasosta, ja sisäministeriön tehtävä on arvioida, onko se riittävä, ja vastaako se lakia sekä ohjeistuksia.
Tulevaisuudessa maakunta saa yleiskatteellisen rahoituksen ja päättää itse, miten rahansa käyttää.
Jos sisäministeriö havaitsisi puutteen pelastustoimen palvelussa, maakunnan velvollisuus on saada asia kuntoon.
”Silloin yleiskatteellista rahaa pitää käyttää eri tavalla kuin siihen saakka on käytetty, tai tehdä muita ratkaisuja. Mehän emme ota kantaa siihen, miten asia ratkaistaan, vaan että lopputulos on säädösten ja ohjeiden mukainen.”
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Teemu Heikkilä
