Toimintavalmiuden suunnitelmaa täydentävät pelastuslaitosten olemassa olevat ohjeet esimerkiksi pelastustoiminnan valmiudesta, johtamisesta ja resurssien hälyttämisestä. Ohjeluonnoksessa on myös paljon käytännön esimerkkejä.
Sisäministeriö on lähettänyt pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen luonnoksen lausunnoille keskeisille sidosryhmille. Lausuntoja voi jättää 27. syyskuuta asti. Tavoite on antaa raamit yhtenäisiin toimintamalleihin ja taata riskejä vastaavat yhdenmukaiset palvelut koko maahan. Vuoden 2012 ohje olikin jo aika päivittää.
”Pelastustoimen kentältä ovat olleet mukana parhaat asiantuntijat, jotta saamme ohjeen vastaamaan nykypäivää ja muuttuvaa maailmaa”, kertoo työryhmän puheenjohtaja Tommi Luhtaniemi. Hän työskentelee pelastusylitarkastajana sisäministeriön pelastusosastolla.
Tavoitteena on, että pelastuslaitokset suunnittelevat ja kuvaavat toimintavalmiutensa uuden ohjeen mukaan vuoden 2025 aikana. Palveluiden riskiperusteisuutta aletaan arvioida uuden ohjeen mukaisesti vuodesta 2026 eteenpäin.
”Painopiste on suorituskyvyn suunnittelussa.”
Luhtaniemen mukaan painopiste on nyt enemmän toimintaympäristön analyysissä ja riskien ymmärtämisessä – ovatko ne esimerkiksi erilaisia vuorokauden ja vuodenajasta riippuen sekä liittyvätkö ne tiettyihin tehtävätyyppeihin.
”Alueilta on tullut viestiä, että riskit kyllä tunnistetaan, mutta ne eivät ole aina vaikuttaneet toimintavalmiuden suunnitteluun. Jos alueella on esimerkiksi valtatie, joka on IV-riskialuetta, pitää miettiä miten toimia, jotta saadaan riittävän nopeasti apu paikalle.”
Suuri ideologinen muutos
Työryhmän jäsen, pelastusylitarkastaja Johannes Ketola Itä-Suomen Aluehallintovirastosta kommentoi työtä ja luonnosta omasta puolestaan.
”Vanha ohje ennusti vain rakennuspaloja, ei muita onnettomuustyyppejä, kuten esimerkiksi vakavia liikenneonnettomuuksia. Koko ohje lähtee siitä, että pelastuslaitos on tehnyt toimintaympäristö- ja riskianalyysiä ja hoitaa onnettomuuksien ehkäisytyöllä niin paljon kuin mahdollista. Sen jälkeen katsotaan, mihin riskeihin pelastustoiminnalla pitäisi vaikuttaa. Onnistunut onnettomuuksien ehkäisy pudottaa suoraan riskiluokkaa. Riskiruudukkojen sattumanvaraisia rajoja on pyritty hälventämään. Laskennallisesti otetaan huomioon myös ympäröivät alueet, jotka vaikuttavat tämän yksittäisen riskiruudun luokkaan.”
”Toivottavasti uusi yhdenmukainen ohje lisää suunnitelmallisuutta ja tuo talouskysymyksiin mallit, millä voidaan jatkossa tarpeet ja hankinnat perustella paremmin. Sen myötä palomieskin ehkä tietää paremmin, miksi juuri tällä omalla asemalla on esimerkiksi nostolavayksikkö”, Johannes Ketola sanoo
Teksti: Kimmo Kaisto
Kuva: Teemu Heikkilä
Lue koko juttu Pelastustiedosta 5/2024. Lisätietoja hankkeesta valtioneuvoston sivuilta.
