Työryhmä toimii tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten asiantuntijana, kun arvioidaan pelastustoimen lainsäädäntöhankkeita ja toimialan ohjeistusta.
Moni eläköityvä palomies ei pidä mielekkäänä operatiivisen työn vaihtoehtoja. Tehtävien muutos arveluttaa, koska palkkaus ja työyhteisö muuttuvat.
Joulukuussa 2014 valmistui palomiesten työuria käsittelevä pro gradu -tutkielmani ”Niille ei oo enää mitään tehtävissä” – vai onko sittenkin? Ikääntyvien palomiesten työurat psykologisen sopimuksen näkökulmasta.
Tutkielmassa palomiesten työuria ja pelastuslaitosten työurakäytäntöjä tarkastellaan kahden uuden aineiston avulla: Valtakunnallisen Pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyn ja työnkuvan muutoksen läpikäyneiden palomiesten haastattelujen kautta.
Pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyn aineistolle tehdyn tilastollisen analyysin perusteella pelastustoiminnan toimialan työntekijät kokivat vähäisempinä työnantajan tuen sekä omat mahdollisuutensa uraansa vaikuttamisessa ja suhtautuivat pessimistisemmin mahdollisuuksiin päästä terveenä eläkkeelle verrattuna muihin pelastuslaitosten työntekijöihin.
Haastattelujen tulokset antoivat osittain vahvistusta aiemman tutkimuksen havainnolle, jonka mukaan monia vaihtoehtoisia tehtäviä (esim. turvallisuusviestintä tai palotarkastus) ei pidetty palomiesten keskuudessa mielekkäinä ja että palomiesten kielteinen suhtautuminen vaihtoehtoisiin työuriin muodostaa merkittävän haasteen työurien pidentämiselle.
Työnkuvan muutosta vastustettiin, koska ei haluttu luopua hyväksi koetusta työajasta ja sosiaalisesta yhteisöstä. Lisäksi epäoikeudenmukaisena koettiin menetykset palkassa. 24-tuntisesta työajasta luopumisesta johtuvien työaikalisien menetyksen lisäksi yhtälössä on usein kyse myös sivutoimen ansioiden menetyksestä.
Tampereen yliopiston yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen yksikössä hyväksytty Pro gradu on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.
Tekijä (Niki Haake) työskentelee palomiehenä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ja on ollut mukana valtakunnallisen pelastustoimen työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen toiminnassa.
Teksti: Niki Haake
Kuva: Jussi Helttunen
Lue lisää tutkielmasta Pelastustiedon numerosta 1/2015!
