Pelastuslaitokset 2.3.2022

Viranomaisten miehittämätöntä ilma-alustoimintaa yhdenmukaistetaan – seitsemän suositusta toiminnan kehittämiseksi

Dronen lämpökamerasta on iso apu tiedustelussa ja työturvallisuudessa. Viranomaisten UAS-koulutusten yhtenäistäminen helpottaa yhteisillä tehtävillä toimimista.

Dronen lämpökamerasta on iso apu tiedustelussa ja työturvallisuudessa. Viranomaisten UAS-koulutusten yhtenäistäminen helpottaa yhteisillä tehtävillä toimimista.

Maaliskuun alussa julkaistiin loppuraportti viranomaisten miehittämättömien ilma-alusten (UAS) toiminnasta. Niiden käyttö lakisääteisillä tehtävillä on lisääntynyt pelastustoimessa, poliisissa ja Rajavartiolaitoksella voimakkaasti kymmenen viime vuoden aikana. UAS-järjestelmät avaavat uusia mahdollisuuksia johtamisen ja päätöksenteon tueksi viranomaistehtävillä.

Sisäministeriö asetti viranomaisten miehittämättömien ilma-alusten työryhmän ajalle 1.1.–31.12.2021. Työskentelyssä huomioitiin vuoden 2022 alussa voimaan tulleen Traficomin ilmailumääräyksen OPS M1-35 mukaiset vaatimukset. Työryhmässä oli pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen ja poliisin asiantuntijoita.

Loppuraportissa esitetään pelastustoimelle, poliisille ja Rajavartiolaitokselle seitsemän suositusta, joiden avulla yhdenmukaistetaan miehittämättömien ilma-alusten kutsutunnuksia, koulutusta, käyttöä, tilastointia sekä käsitteistöä.

  1. Viranomaiset ottavat käyttöön UAS-lyhenteen kesäkuun 2022 loppuun mennessä.
  2. Viranomaisten UAS-toimintaan liittyvälle koulutukselle, harjoittelulle ja osaamisen varmistamiselle asetetaan kansallisesti yhdenmukaiset minimivaatimukset.
  3. Viranomaisten UAS-toiminnassa käyttämät yksikkö- ja kutsutunnukset muodostetaan yhdenmukaisin periaattein. 
  4. Koulutetaan viranomaiset miehittämättömien ilma-alustoiminnan koordinoinnista moniviranomaistehtävillä. 
  5. Tuotetaan ja koulutetaan kolmannelle ja neljännelle sektorille suunnattu koulutus- ja perehdytysmateriaali, mikä tukee viranomaisten miehittämätöntä ilmailua.
  6. Tehdään viranomaisten miehittämättömään ilmailuun kansallisen suorituskyvyn vaatimusmäärittely sekä selvitys yhteishankintojen ja -toiminnan edellytyksistä.
  7. Luokitellaan yhtenäisesti viranomaisten miehittämättömän ilmailun lentolaitteet.

”Pelastustoimessa suosituksiin on sitouduttu ja saatu työn alle jo suositusten kirjausvaiheessa. Tällä hankkeella yhdenmukaistettiin viranomaistoimijoiden UAS-toimintaa, jotta yhteistyö olisi entistä helpompaa. Koulutuksia on yhdenmukaistettu ja niiden sisällöt tulevat ilmailumääräyksistä. Tämä helpottaa yhteisillä tehtävillä toimimista. Suosituksista koordinaatiokoulutus etenkin laajempien tehtävien varalle on vielä työn alla”, kertoo erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi sisäministeriöstä.

UAS-koulutusta Koulumaali-alustalla

Pelastustoimessa on käytössä perusoperaatiomallit UAS-toimintaan. Ne toteutettiin vuonna 2019 Pelastusopiston hankkeessa ”Miehittämättömät ilma-alukset pelastustoimessa”.

Pelastustoimella ei ollut tähän mennessä yhteistä miehittämättömän ilmailun koulutuskokonaisuutta tai hyväksymismenettelyä UAS-kauko-ohjaajaksi. Pelastustoimella oli loppuraporttia kirjoitettaessa noin 600 koulutettua UAS-kauko-ohjaajaa ja käytössä yli 60 miehittämätöntä ilma-alusta. Järjestelmiä on hyödynnetty kentällä erityisesti maastopaloissa, rakennuspaloissa ja erilaisissa tarkastustehtävissä.

Koulumaali-alustalla julkaistiin hiljattain pelastustoimen UAS-koulutus verkkokurssina. Käytännön harjoittelun ja onnistuneesti suoritetun näyttökokeen myötä opiskelija täyttää valtion miehittämättömän ilmailun kauko-ohjaajan pätevyysvaatimukset. Myös Prontoon on tehty muutoksia tilastoinnin parantamiseksi.

”On tärkeää, että pelastuslaitoksissa ja sopimuspalokunnissa päivitetään osaaminen yhtenäiseksi. Kaikilla heillä on pääsy Koulumaalin aineistoon. Sopimuspalokunnat tekevät sopimuksen UAS-toiminnasta pelastuslaitoksen kanssa. Suosituksissa mainittu koulutus kolmannelle sektorille käsittää esimerkiksi Vapepan ja neljänelle sektorille yksittäiset toimijat”, Luhtaniemi kertoo.

Hänen mukaansa viranomaiskäyttöön soveltuvia ilma-aluksia varusteineen ei saa markettien hyllyiltä. Käytössä voi olla eroja viranomaisten välillä, mutta esimerkiksi lämpökameraa voivat kaikki hyödyntää. Tilannekuvan luominen ja johtaminen tehostuvat huomattavasti uuden teknologian ansiosta.

”Ala myös kehittyy nopeasti. Ei ole järkeä, että kaikki 22 pelastuslaitosta kehittävät ja testaavat itse omia ratkaisujaan. Vielä suuremmat säästöt saavutetaan viranomaisten yhteistyöllä hankinnoista lähtien.”

Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto

Tutustu koko UAS-loppuraporttiin.

Lue lisää