Kymenlaakson pelastuslaitos järjesti öljyntorjuntaan liittyvän yhteistoimintaharjoituksen Kotka-Hamina -rannikkoalueella syyskuussa 2018.
Alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan johtovastuu Suomen avomerialueilla siirtyi Rajavartiolaitokselle tammikuun alusta alkaen.
Rajavartiolaitos vastaa jo nykyisin meripelastuksen johtamisesta merionnettomuuksissa. Tarkoitus on nopeuttaa merellisen monialaonnettomuuden torjunnan johtamista ja päätöksentekoa. Jatkossa voidaan paremmin hyödyntää pelastusviranomaisten johtamis- ja toimeenpanokykyjä sekä erityisosaamista.
Merellinen pelastustoiminta niin ympäristö- kuin muissa onnettomuuksissa perustuu kustannustehokkaaseen monitoimilaivastoon ja tiiviiseen yhteistyöhön. Merellisiä toimijoita ovat esimerkiksi valtion ja kunnan viranomaiset, laivayhtiöt ja vapaaehtoiset toimijat. Ympäristöhallinto tarjoaa jatkossakin ympäristöosaamistaan. Tavoitteena on, että ympäristövahinkojen torjunnan hyvä taso säilyy siirron yhteydessä.
Pelastuslaitokset vastaavat jatkossakin alusöljy- ja aluskemikaalivahingon torjunnasta rannikolla ja saaristossa.
Sujuvampi lupamenettely väestönsuojarakentamiseen
Pelastuslakia muutetaan niin, että väestönsuojarakentamisen poikkeuslupien käsittely sujuvoituu ja alentaa rakentamisen kustannuksia. Väestönsuojia ei enää tarvitse rakentaa tiettyihin kevytrakenteisiin rakennuksiin. Tällaisia rakennuksia ovat esimerkiksi lämmittämättömät urheilun harjoitusrakennukset, varastorakennukset, ratsastusmaneesit sekä peltirakenteiset hallit. Niihin ei enää tarvitse hakea erikseen vapautusta väestönsuojan rakentamisesta.
Harkintaan perustuvien vapautusten myöntämistä sujuvoitettaisiin siirtämällä päätösvaltaa rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle. Päätöksenteko olisi näin lähempänä rakentajia. Hakijan kannalta viranomaistoiminta olisi selkeämpää, kun väestönsuojarakentamisen poikkeuksista ja helpotuksista päättäisi aina kunnan lupaviranomainen.
Pelastuslain muutoksen lisäksi valtioneuvoston asetusta väestönsuojista muutetaan pidentämällä asukkaiden enimmäissuojautumismatkaa 250 metristä 500 metriin. Tällä helpotetaan useampien rakennuksien yhteisten väestönsuojien rakentamista niin, että ne voivat palvella nykyistä laajempaa aluetta. Asetusmuutos tuli voimaan tammikuun alussa.
Sopimuspalokuntalaisten koulutus yhtenäiseksi
Pelastustoimintaan sivutoimisesti osallistuvilta ja sopimuspalokuntalaisilta vaaditaan jatkossa Pelastusopiston opetussuunnitelman mukainen koulutus. Tavoitteena on yhdenmukaistaa koulutusta, edistää sopimuspalokuntalaisten osaamisen suunnitelmallista ja tehokasta kehittämistä sekä pelastustoimen palveluiden yhdenmukaista saatavuutta koko maassa.
Tasavallan Presidentti vahvisti pelastuslain muutokset 28. joulukuuta.
Lähde: Sisäministeriö
Kuva: Kimmo Kaisto
