Jokaisella hoitokodin asukkaalla on yksiössään avokeittiö ja kylpyhuone. Useimmat eivät laita ruokaa, vaan syövät päivän ateriat ruokailutilassa. Vuonna 1990 rakennettu talo remontoitiin hoivakodin käyttöön vuonna 2016. Tupakointi on sallittua vain sisäpihan tupakkapaikalla.
Erityisryhmien asumisyksiköissä henkilökunnan palo- ja pelastuskoulutuksen on oltava jatkuvaa ja kiinteistön asukkailleen turvallinen asumisympäristö. Mikä on tilanne Koti Soinnussa Helsingissä?
Esperin Koti Sointu tarjoaa kodin 22:lle eri tavoin vammautuneelle aikuiselle Helsingin Kannelmäessä. Asukkaista seitsemän käyttää manuaalista pyörätuolia. Iältään he ovat 25–65-vuotiaita. Asukkaat liikkuvat vapaasti yksiöistään asioilleen yksin tai avustettuina 24/7.
Aamuvuorossa työskentelee viikolla neljästä viiteen ohjaajaa ja keittäjä. Viikonloppuna viidestä ohjaajasta yksi hoitaa keittiövuoron. Iltavuorossa töissä on aina neljä ohjaajaa. Öisin yksikössä työskentelee yksi yökkö.
Palohälytyksiä tulee kymmenkunta vuodessa. Näistä lähes kaikki ovat onneksi niin sanottuja vääriä hälytyksiä, esimerkiksi ruuanvalmistukseen liittyviä”, yksikönpäällikkö Mia Lehto Esperi Koti Soinnusta kertoo.
Yksikönpäällikkö Mia Lehto kertoo, että hoitokodin henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti. Kaikki ohjaajat lukevat heti taloon tullessaan palo- ja pelastussuunnitelman, ja sen jälkeen uudestaan vuosittain. Niiden koulutusten lisäksi henkilöstö koulutetaan varautumaan uhka- ja vaaratilanteisiin. Yksikön väki tekee turvallisuuskävelyn asumisyksikössä vähintään puolen vuoden välein.
”Asukkaiden ja henkilöstön turvallisuus on tärkein asia, josta ei tingitä mistään hinnasta. Moni ohjaaja on työskennellyt meillä jo vuosia. He tuntevat hyvin asukkaat ja talon.”
Antoisa alkusammutuskoulutus
Viime syksyn alkusammutuskoulutuksessa oli mukana lähihoitaja Lumi Aarnio. Hän on työskennellyt talossa jo vuosia.
”Sammutuskoulutus oli mielenkiintoinen ja vetäjä tosi hyvä! Koulutuksessa oppi hyvin, miten tulipalo syttyy, ja miten meillä toimitaan, jos sellainen vaaratilanne tulee. Ja nyt on taas hyvässä muistissa, miten sammutinta ja sammutuspeitettä käytetään turvallisesti.”
”Jos tulipalo syttyisi yöllä, ei yksi yökkö pystyisi mitenkään pelastamaan kaikkia asukkaita. Koko talo on kuitenkin palo-osastoitu, ja yökkö pystyy siirtämään yksittäiset asukkaat pois palavasta osiosta esimerkiksi asukkaan asunnosta käytävään. Tällöin osastointi antaa lisäaikaa pelastautumiselle”, Mia Lehto kuvailee.
Lähin paloasema sijaitsee Konalassa.
”Sieltä paloauto pääsee paikalle seitsemässä minuutissa.”
Toukokuussa Esperi Koti Sointua kohtaavat uudet haasteet, kun hoitokoti muuttaa uusiin ja isompiin tiloihin Herttoniemenrantaan Itä-Helsinkiin. Asukasmäärä nousee 46:een, ja henkilökuntaa rekrytoidaan lisää.
Tekstit: Tuula Silvonen
Kuvat: Kimmo Kaisto
Valtakunnalliset tavoitteet ajavat ihmiset kotihoitoon
SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala toteaa, että hoivapaikkoja on vähennetty 1990-luvulta alkaen eri hallitusohjelmien linjausten mukaan. Hyvinvointialueuudistuksessakin jaetaan niukkuutta. Palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvät ongelmat vaihtelevat asukasryhmien ja asumismuotojen mukaan.
Ojala pitää Esperi Koti Soinnun yökköjärjestelmää hyvänä.
”Monissa erityisryhmien asumisyksiköissä ei ole yöllä ketään töissä, vaan hätätilanteessa voi olla apuna puhelinpalvelu. Siihen sisältyy merkittävä turvallisuusriski.”
Erikoistutkija painottaa, että kotihoidon työntekijät ovat aidosti huolissaan asiakkaittensa turvallisuudesta. Kaatumiset ovat näiden ykkösongelma. Lisäksi palveluiden niukkuus ja hoitajien resurssipula aiheuttaa erilaisia vaaratilanteita, myös palovaaroja.
Avainasemassa koulutus, haasteena vaihtuvuus
Palotarkastaja Katri Aaltonen vastaa Poistumisturvallisuusselvitykset-toiminnosta Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella ja työskentelee osana kyseistä asiantuntijatiimiä.
Muutaman viime vuoden aikana pelastusviranomainen on havainnut trendin, jossa näkyy erityisryhmien, esimerkiksi tukea tarvitsevien kehitysvammaisten asukkaiden siirtäminen asumaan tavallisiin kerrostalohuoneistoihin.
”Me palotarkastajat huomaamme väärän käyttötarkoituksen. Pelastusviranomainen voi tällaisessa tilanteessa antaa asian tiedoksi rakennusvalvontaviranomaiselle, joka valvoo rakennuksen rakennusluvan mukaista käyttötarkoitusta.”
Pelastuslaitos järjestää koulutusta paloturvallisuudessa erilaisille kohderyhmille.
”Turvallisuuskouluttajamme kouluttavat hoitokodeissa sekä henkilökuntaa että myös soveltuvasti asukkaita”, Katri Aaltonen kertoo.
