Piirinuohousjärjestelmästä luovuttiin, kun nuohoustoimintaa vapautettiin lainsäädännöllä.
Kolme vuotta sitten voimaan tullut nuohousuudistus on sujunut hyvin, eikä nuohousta koskevaan pelastuslain säätelyyn ole tarvetta tehdä muutoksia. Sisäministeriö antoi eduskunnan hallintovaliokunnalle kirjallisen selvityksen nuohousuudistuksen toteutumisesta. Säädösmuutosten toimeenpano on kuitenkin vielä osittain kesken, koska nuohousyrittäjät ja kiinteistöjen omistajat eivät ole täysin omaksuneet uudenlaisia toimintatapoja piirinuohouksen päätyttyä. Lisäksi nuohousuudistuksen pitkän aikavälin vaikutukset eivät ole vielä nähtävissä.
Eduskunnalle annettu selvitys perustuu sisäministeriön asettaman nuohousuudistuksen seurantaryhmän havaintoihin ja sisäministeriön Itä-Suomen yliopistolta tilaamaan selvitykseen. Nuohousuudistuksen seurantaryhmän havaintoihin sisältyvät Omakotiliiton jäsenistölleen toteuttaman nuohousuudistuksen seurantakyselyn tulokset vuosilta 2019, 2020 ja 2021.
Nuohouspalveluja on ollut saatavilla riittävästi ja rakennusten omistajat käyttävät palveluja entiseen tapaan. Omakotiliiton vuoden 2021 kyselytuloksien mukaan nuohouksen toteutuminen on vuoden 2019 tasolla. Lisäksi nuohouspalvelujen käyttäjät ovat olleet yleensä tyytyväisiä saamaansa palveluun.
Nuohouksen hinta on ollut nousussa, mutta muutokset ovat olleet maltillisia, ja hinnat ovat säilyneet kohtuullisena myös taajamien ulkopuolella. Toimialalle on tullut myös uusia yrityksiä ja nuohoojien koulutusmäärät ovat kasvussa.
Säädösmuutosten jälkeen rakennusten nuohoaminen on arvioiden mukaan hieman vähentynyt ja nuohousvälit ovat joissain tapauksissa pidentyneet. Nuohousyritysten toiminnassa on puutteita nuohouspalvelujen markkinoinnissa ja hintojen ilmoittamisessa. Omakotiliiton kyselytulosten mukaan nuohouksen tilaaminen on koettu syksyllä 2021 hieman vaikeammaksi kuin aikaisemmin.
”Kolmen vuoden aikana nuohouksen hintatietojen saatavuus ennen nuohouksen tilaamista on hieman parantunut, mutta sen osalta on edelleen paljon kehitettävää. Omalta osaltaan nuohouksen tilaaja voi edistää kehitystä tiedustelemalla hintaa aina etukäteen”, Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen toteaa.
Myös nuohouksen dokumentointia asiakkaalle tulee edelleen parantaa. Omakotiliiton vuoden 2021 kyselyn vastaajista 39 prosenttia kertoi saaneensa nuohoojalta palautetta suullisesti. Suurin osa palautteesta oli tulisijan käyttöön liittyvää ohjeistusta. Joka neljäs vastaaja ei ollut saanut nuohoojalta nuohoustodistusta.
Palautteen antamista parannettava
”Tässä nuohoojien on toimintaansa parannettava”, Nuohousalan Keskusliitto ry:n puheenjohtajan vuoden alussa aloittanut Petteri Virranta sanoo.
”Aina suullinen palaute ei ole mahdollistakaan, sillä nuohoamme usein myös kohteita, joissa käyttäjä tai asukas ei ole paikalla.”
”Mutta palautteen antamista ei saa aristella, ainakaan asiakassuhteen menettämisen pelossa.”
Virranta pitää kuitenkin uudistusta kaiken kaikkiaan hyvänä.
”Asiakkaan mahdollisuus valita vapaasti palveluntuottaja on nykypäivää. Korjattavat asiat ovat pieniä. Sen sijaan valitettava korona-aika sotki uudistuksen käyttöönottoa”, Virranta sanoo.
Sen seurauksena palvelun saatavuudessa tuli ongelmia, koska tulisijoja ei saatu mennä koteihin nuohoamaan. Kun olot hetkellisesti vapautuivat, toiminta ruuhkautui. Tämän takia nuohousvälit ovat pidentyneet.
Petteri Virranta myöntää, että piirinuohouksessa palvelua tarjottiin enemmän eikä uudistuksen jälkeen palvelun tarjoamisessa ole oltu yhtä aktiivisia kuin aikaisemmin.
”Laki rajoittaa myös kotimyyntiä, joten siinä pitää olla varovainen. Nuohoojien pitää vain markkinoida paremmin palveluaa. Markkinoinnissa pitää myös paremmin tuoda esille hinnoittelu ja sen perusteet.”
Uusien työntekijöiden rekrytointi ja koulutus on hänen mukaansa myös vähentynyt, koska uuden lainsäädännön toimivuutta ja kokemuksia on odoteltu.
Nuohousala pitäisi välttämättömänä, että perustettaisiin julkinen rekisteri, johon koottaisiin ammattipätevyyden omaavat nuohoojat.
”Kuka tahansa voi nyt tarjota nuohouspalveluja.”
Rekisteriä tarvitaan
Petteri Virranta pitäisi tärkeänä, että myös nuohotut kohteet kirjattaisiin omaan rekisteriinsä. Viranomaisen on tällä hetkellä vaikea saada tietoa, kun on useampia palveluntarjoajia.
Hänen mielestään julkisesta rekisteristä asiakas voisi helposti tilata haluamansa palvelun.
Sisäministeriön pelastusosaston yli-insinööri Jaana Rajakko sanoo, että erillisen rekisterin perustaminen rajoittaisi elinkeinon vapaata harjoittamista ja olisi sillä tavalla perustuslain vastaista.
Hän ehdottaa, että nuohousala voisi alkaa toteuttaa vapaaehtoista henkilösertifiointia, samalla tavalla kuin esimerkiksi rakennusalalla. Sellainen tieto olisi asiakkaiden saatavissa.
Rajakko kertoo, että Kilpailu- ja kuluttajavirastoon on lakiuudistuksen jälkeen tullut muutamia kanteluja epäpätevistä nuohoojista, mutta yhtään tapausta ei ole viety valvontaprosessiin.
”Myös ennen lakiuudistusta on esiin tullut valenuohoojia”, hän muistuttaa.
Nuohousyritykset ilmoittavat aikaisempaa harvemmin tulisijoissa ja savuhormeissa havaitsemistaan tulipalovaaraa aiheuttavista vioista pelastuslaitoksille. Nuohoojien ilmoitusvelvoite pelastuslaitokselle tulipalovaarasta on saatava toteutumaan nykyistä paremmin.
Sekä Virranta että Rajakko pitävät tätä ongelmana. Virranta sanoo uudistuksen jälkeen yhteyden pelastuslaitoksiin katkenneen ja hän pelkää, että hyvinvointialueuudistuksen jälkeen yhteys etääntyy entisestään.
”Nuohoojilla ei ole selkeää kontaktia, kenelle epäkohdista ilmoittaa”, Virranta sanoo.
”Esimerkiksi pelastuslaitosten verkkosivuilla pitäisi olla paremmin löydettävissä selkeä tieto siitä, mihin nuohoojat voivat vikailmoituksen tehdä. Viranomainen käsittelee tiedon sen jälkeen virkavastuunsa mukaisesti”, Rajakko toteaa.
90-vuotias yrittää viestiä tehokkaammin nuohouksesta
Nuohouksesta on viestittävä aktiivisesti, jotta nuohouspalvelujen käyttäjät muistavat tilata nuohouksen säännöllisesti, varmistua nuohouksen hinnasta jo ennen palvelun tilaamista ja edellyttää nuohoustodistusta laskun lisäksi. Nuohousalan tulisi ottaa nykyistä suurempi rooli toimialan kehittämisessä ja nuohouksen toteutumisen edistämisessä, jotta toimialalla toimittaisiin nykyistä yhdenmukaisemmin.
Petteri Virranta muistuttaa, että Nuohousalan Keskusliitto ei edusta kaikkia alan toimijoita, mutta kaksikolmasosaa nuohoojista on liiton jäseniä. Viestintää tulisi tehdä alueellisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa.
”Yritämme jatkuvasti parantaa oman toimialamme kehittämistä. Nuohousalan keskusliitolla on tänä vuonna 90-vuotisjuhlavuosi. Nuohouksen esille nostamiseksi meillä olisi nyt tilaisuus saada viedyksi viestiämme eteenpäin. Alan tulevaisuuden turvaamme tekemällä tärkeää työtämme laadukkaasti ohjeiden ja määräysten mukaisesti.”
Tällä hetkellä nuohoojan ammatin opiskelijamäärät ovat kasvussa, mutta tulevaisuus huolettaa silti.
”Työnkuva tulee varmaankin laajentumaan. Nuohooja tulee tekemään kiinteistöissä muitakin huoltotöitä lakisääteiden tulisijojen nuohouksen lisäksi. Ammattitutkinnon perusteet ovat jo nyt laajentuneet. Laajentunut koulutus lisää osaamista, mielenkiintoa ja työmahdollisuuksia”, Petteri Virranta uskoo.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Nuohousalan Keskusliitto
