Paloturvallisuus 14.6.2017

Palomestari: palo-osastoinnit ja poistumistiet turva tornitalossa

Suomessa korkeat rakennukset sprinklataan nykyisin. Clarion-hotellin paloturvallisuustekniikkaa.

Suomessa korkeat rakennukset sprinklataan nykyisin. Clarion-hotellin paloturvallisuustekniikkaa.

Tulipalon ei pitäisi normaalisti päästä leviämään tornitalossa yhtä nopeasti kuin Lontoon tapauksessa, arvioi palomestari Markku Ahola Helsingin pelastuslaitokselta.

Ahola on operatiivisen puolen vastuuhenkilö pelastuslaitoksen Korak-työryhmässä, joka on keskittynyt rakenteellisen palonehkäisyn neuvontaan ja korkeiden rakennusten paloturvallisuuteen.

Lontoon Pohjois-Kensingtonissa on palanut viime aamuyöstä lähtien 24-kerroksinen tornitalo Grenfell Tower, jossa on 120 asuntoa. Palo alkoi noin yhdeltä yöllä ja levisi nopeasti koko taloon. Keskiviikkoiltapäivään mennessä palossa on kuollut kuusi henkilöä ja loukkaantunut ainakin 70. The Guardian-lehden mukaan kysymyksessä on 1970-luvulla rakennettu tornitalo, jonka turvallisuus on herättänyt kritiikkiä jo aikaisemmin.

Ahola tuntee jonkin verran Lontoon rakennuskantaa, ja arvioi, että kerrostalot siellä ovat yleisesti samantyyppisiä kuin Suomessakin.

”Tämän ikäluokan asuinkerrostaloissa on erityyppisiä osastointeja. Suomessa yleisesti 1970-luvun talot on rakennettu hyvillä kerros- ja porrashuoneosastoinneilla ja useammalla porrashuoneella. Palon ei pitäisi ainakaan normaalisti päästä leviämään tuolla tavalla. Ei ainakaan niin nopeasti, etteikö asukkaita pystyisi evakuoimaan.”

Aholan mukaan samanlainen tulipalo suomalaisessa tornitalossa on hyvin epätodennäköinen.

Hän korostaa, ettei tiedä Lontoon tornitalon palon yksityiskohtia, mutta kuvien perusteella tilanne näyttää huonolta.

”En tiedä, miten tilanne kehittynyt, onko palo levinnyt sammutustyön aikana ja kuinka nopeasti se on levinnyt useisiin kerroksiin. Nyt näytti siltä, että sammutusta ei voi enää tehdä sisätiloissa. On jo haaste työskennellä lähelläkään noin voimakasta rakennuspaloa.”

Vesitykki lähinnä kosmetiikkaa

Hän sanoo, että kaikkien asukkaiden evakuointi on pelastajille mahdoton tehtävä. Kuumuuden takia asukkaiden pelastaminen ilmateitsekään ei onnistu. Metsäpaloissa käytettävät sammutuskoneet eivät tavoita rakennusten sisäosia.

”Lentämiset ja helikopterit ovat amerikkalaisista elokuvista. Siihen ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia, ei pelastustoiminnan eikä ilmailun kannalta. Teoriassa yksittäisen ihmisen voisi evakuoida katolta, mutta palon tässä vaiheessa ei sitäkään.”

”Jos palavan osan yläpuolella on ihmisiä hengissä tai evakuoitavissa, sinne pääsykin on jo melkein mahdottomuus.”

Ahola kommentoi yleisellä tasolla, että korkeissa kerrostaloissa tulipalo voi levitä siksi, että palo-osastointi yksinkertaisesti pettää.

”Yksinkertaisimmillaan huoneiston ovi voi palaa puhki tai jäädä alkutilanteessa auki, jolloin palo pääsee leviämään asuinhuoneistosta portaikkoon. Toinen vaihtoehto on, että palo leviää julkisivuun ikkunan tai parvekkeen kautta.”

Suomessa ei ole olemassa niin vanhoja ja korkeita tornitaloja kuin Lontoossa, ja viimeisen 10 vuoden aikana rakennettujen tornitalojen kerrokset on sprinklattu.

”Esimerkiksi muun muassa tuleva Kalasataman asuintorni sprinklataan. Vuosaaren Cirrus ja Tampereen Torni sekä Clarion-hotelli Helsingissä on sprinklattu”, Ahola luettelee.

Palo-osastointi on olennaisin asia tornitaloissa paloturvallisuuden kannalta. Lisäksi yli kahdeksankerroksisiin taloihin vaaditaan kaksi poistumistietä. Tulipalotilanteessa nämä kaksi seikkaa turvaavat asukkaita.

”Helikoptereilla ja nostolavoilla voidaan tehdä jotain, mutta niillä ei suojella koko taloa ja ihmisiä. Ulkoa vesitykillä ampuminen on lähinnä kosmeettista. Se ei välttämättä mene kohteeseen, tai jos menee, se höyrystyy pois. Sama, kuin sammuttaisi nuotiota puolikkaalla vesilasillisella”, Ahola kuvailee.

Pelastustiedon juttu korkeiden rakennusten paloturvallisuudesta.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Kimmo Kaisto