Helsingin pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Esko Rantanen ja paloesimies Petri Strandberg korkealla, Erottajan pelastusaseman tornissa.
Kuinka taata korkeiden rakennusten paloturvallisuus? Tämän kysymyksen parissa työskentelee Helsingin pelastuslaitoksen rakenteellisen palonehkäisyn neuvonnan työryhmä KORAK.
Helsingissä on tällä hetkellä viisi korkeaa rakennusta, joista korkein, 86 metriä, on Vuosaaren Cirrus. Pääkaupunkiin on kuitenkin nousemassa enemmänkin tornitaloja. Kalasataman ensimmäiset asunnot valmistuvat syksyllä 2015, Keski-Pasilaan suunnitellaan kymmentä 20 – 40 -kerroksista taloa. Tornitalojen rakentaminen on Suomessa uutta, ja niissä täytyy huomioida monia turvallisuusaspekteja, joissa KORAK-ryhmä neuvoo rakentajia.
”Operatiivinen puoli kertoo meidän palotarkastajillemme, mitä sammutustyötä helpottavia teknisiä ratkaisuja haluaisi, ja he vievät meidän toiveitamme rakennusvirastoon ja suunnittelijoille”, selvittää KORAK-ryhmän jäsen, paloesimies Petri Strandberg Helsingin pelastuslaitokselta. Hän on vastikään saanut valmiiksi Pelastusopiston paloinsinööritutkintonsa lopputyön korkeiden rakennusten operatiivisesta sammutustaktiikasta.
Strandberg ja Helsingin pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Esko Rantanen painottavat, että tuleviin korkeisiin rakennuksiin tulisi järjestää omat turvallisuusorganisaationsa.
Uudet rakennukset Kalasatamassa ja Pasilassa ovat niin sanottuja hybridirakennuksia, jotka alkavat jo syvältä maan alta. Parkkipaikat, urheilutilat, elokuvahallit, kauppakeskus, toimistot ja ylimmissä kerroksissa asuinrakennukset ovat turvateknisesti hyvin vaativa kokonaisuus.
”Tällaisessa kokonaisuudessa on valtavasti automatiikkaa joka ohjaa erilaisia asioita. Se vaatii turvaorganisaation, joka tuntee automatiikan ja rakennuksen”, Rantanen tähdentää.
Missä 13. kerros?
Asian mutkikkuutta lisää se, että korkeiden rakennusten turva-automatiikka vanhenee, ja kun huoltoyhtiöt vuosien mittaan vaihtuvat, kukaan ei välttämättä tiedä, miten tekniikka toimii.
”Jos tulipalotilanteessa päivystävä palomestari sanoo, että hän haluaa ilmastoinnin seis ja savutuuletuksen pois, siinä vaiheessa ei voida alkaa harjoitella, mitenkäs ne siinä rakennuksessa toimivat”, Petri Strandberg sanoo.
Strandberg on pannut merkille, että maailmalla mitä ihmeellisimmät seikat voivat vaikuttaa korkeiden rakennusten, kuten hotellien paloturvallisuuteen. Kun hän tutustui erään amerikkalaisen kaupungin palokunnan toimintaohjeeseen, hän huomasi, että siellä yksikkö selvittää heti palopaikalle tultuaan luonnollisesti ensinnäkin sen, missä kerroksessa palaa, mutta myös sen, onko hotellissa kerrosta 13.
”Maailmalla on rakennuksia, joissa ei ole 13. kerrosta, esimerkiksi juuri hotellit. Aloin hymyillä, että onneksi meillä Suomessa ei olla noin taikauskoisia, kunnes aloin selata nettiä: Tampereella hotelli Ilveksessä ei ole kerrosta numero 13. Heidän amerikkalaiset vieraansa eivät suostuisi asumaan siellä.”
Kerroksen 13 puuttuminen voi kuitenkin olla riski, sillä se saattaa aiheuttaa sekaannuksia ja hidastaa palomiesten työtä.
Lue lisää KORAK-ryhmän työstä Pelastustiedon tuplanumerosta 4-5, joka ilmestyy 24. kesäkuuta!
Teksti ja kuva: Kaisu Puranen
