Paloilmoittimeen liitettyjä poistumis-, hälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiä käytetään yhä enemmän. Kuulutusten ja hälytysten toiminta on testattava laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti kuukausittain samalla, kun paloilmoitinkin testataan.
Paloilmoittimet ja sammutuslaitteistot muodostavat kokonaisuuksia, joiden toiminta pitää varmistaa. Kun laitteisto toimii suunnitellusti, rakennuksessa olevat ihmiset ehtivät toimia ja apu tulee ajoissa paikalle.
Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on koonnut havaintoja paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen varmennus- ja määräaikaistarkastuksilta. Huomioitavaa on, että integroitujen turvallisuusjärjestelmien merkitys kasvaa jatkuvasti. Niin käyttöönotossa kuin käytön aikana pitäisi muistaa, että palontorjuntatekniikka muodostaa kokonaisuuden, jota tulisi tarkastella – ei vain yksittäisiä laitteistoja. Tärkeää on, että yhteistoiminta laitteistojen välillä varmistetaan säännöllisesti ja perustana toimii hyvin laadittu kunnossapito-ohjelma.
”Asennus- ja huoltoliikkeiltä toivottaisiin laitteistokohtaisen asiantuntemuksen korostamista – tällä hetkellä näyttää siltä, että niin asentajien kuin ylläpitoa tekevien huoltajien vaihtuvuus on suurta. Haaste osuu ylläpitoon, kun jokaisella laitteistolla tulisi olla laitteisto- ja kohdekohtainen asiantuntija, joka on nimetty hoitaja”, sanoo Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKistä.
Tällä hetkellä on yleistä, että yhdellä huoltohenkilöllä on useita laitteistoja hoidettavana.
Laitteistojen dokumentointi ja erityisesti kunnossapito-ohjelmat sekä osaamisen jalkauttamiseen liittyvät puutteet ovat edelleen yksi merkittävimmistä ja yleisimmistä puutteista, joita tarkastuksilla havaitaan jo ennen käyttöönottoa.
”Jotta myös pelastuslaitos pystyy tarkastuksillaan varmistamaan ylläpidon aikaisen suunnitelmallisuuden toteutumisen ja osaamisen, on tukeuduttava paljolti olemassa olevaan dokumentaatioon. Valitettavan yleistä on, että kunnossapito-ohjelma ja sen sisältämä hoito- ja huolto-ohjelma puuttuu tai sitten niitä ei ole päivitetty ja noudatettu”, toteaa Kimmo Kartano Pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta.
Tarkastuksilla varmistetaan asianmukainen toiminta, ei korjata
Pelastuslaitoksen näkökulmasta laitteistoista jää toimittamatta ennen käyttöönottoa kohdekortit ja sen liitteenä toimitettavat kaaviokuvat. Asia tulee ilmi vasta tarkastuksia sovittaessa. Asennushankkeen prosesseissa löytyy siis vielä kehitettävää, jotta suunnittelutiedot käsitellään tarpeeksi aikaisin.
”Riittävän aikainen valmistautuminen tarkastuksiin on näköjään edelleen haasteellista ja tietoja toimitetaan viime hetkellä ennen käyttöönottoa. Haaste näkyy esimerkiksi laitteistojen yhteistesteissä ja ohjausten varmistamisessa”, Kimmo Kartano kertoo.
Edelleen suunnitteluperusteita eli lähtötietoja ja paloilmoittimen nykyisen elinkaarikirjan tietoja käsitellään liian lähellä käyttöönottoa. Tämä heijastuu muuhunkin laadunvalvonnan ja dokumentaation – kuten kohdekorttien ja avainsäilösopimusten – asianmukaiseen toteutumiseen. Aikatauluhaasteet tulevat usein vastaan.
Asennuksen tekevän tahon ja tilojen käyttäjän tulee tehdä perusmäärittely riittävän aikaisin. Tekniset asiat, kuten hälyttimien toimintatavat tai mahdolliset viiveiden käytöt pitää sopia ajoissa. Pitää myös tuntea yhteiset laadunvarmistusmenettelyt ja tehdä eri käyttöönotot halutun aikataulun puitteissa. Hälytysten tulee välittyä suunnitelmien mukaisesti, jotta apu saadaan paikalle.
Vaikka suuremmassa kuvassa laitteistot useammin läpäisevät tarkastukset pienemmillä huomioilla ja korjausvaatimuksilla, niin silti joukkoon mahtuu yhä vakavia puutteita eikä laitteistokokonaisuutta voida silloin ottaa käyttöön. Merkittävin seuraus on, että hälytykset eivät välity oikeaan paikkaan.
”Asia on otettu tarkasteluun alan toimijoiden kanssa, koska on selvästi nähty kehitettävää yhteyksien laadunvalvonnassa ja käyttöönotossa”, toteaa Jan Meszka Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.
Vaikka paloilmoitin ja ilmoituksensiirto ovat kaksi eri asennusta, ne muodostavat yhdessä tärkeän kokonaisuuden. Toimimaton hätäkeskusyhteys on vakava puute ja estää laitteiston käyttöönoton. Nyt tarkastuksilla tulee vastaan asennuksia, jotka eivät toimi kuten pitäisi.
Tieto palosta välittyy myös muille
”Yhteyksien säännöllinen koestaminen on perustoimenpiteitä, jotka pitää tehdä kuukausittain ylläpidon aikana. Yhteyskokeet tekee nimetty ja laitteistokohtaisesti koulutettu hoitaja. Kunnossapito-ohjelmaan olisi myös sisällytettävä säännöllisten koestusten lisäksi toimenpiteet, joilla varmistetaan vika- ja palohälytystietojen välittyminen ja oikea järjestys”, Lauri Lehto toteaa.
Laitteistojen käyttöympäristössä voi tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat signaalien voimakkuuksiin.
Hätäkeskusyhteyksien lisäksi kunnossapidossa on varmistettava, että myös muut hälytykset, huolto ja vikailmoitukset välittyvät kunnossapito-ohjelmassa määritellyille tahoille.
Toimimattomuus huomataan aikataulusyistä valitettavasti vasta tarkastuksella. Erittäin tärkeää olisi tehdä hankinta ajoissa ja että yhteyden asentaja tarkastaa oman työnsä sekä kirjaa asiasta asianmukaiset tiedot hyvissä ajoin ennen tarkastusta.
Hyvä suunta on ollut, että asennusliikkeen dokumentaatio jo useimmiten löytyy ja sen laatu on kehittynyt. Vaikka huolto- ja koestustoimissa ja niiden laajuudessa näyttäisi olevan parannettavaa, on ollut hyvä huomata, että yleiset haasteet dokumentaatiossa ja käyttöönotossa näyttäisivät olevan tapauskohtaista. Suunta on positiivinen, mutta ohjausten dokumentointia voisi vielä parantaa erityisesti käyttäjäystävälliseen suuntaan.
Havainnot poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmistä
Paloilmoittimeen liitettyjä poistumis-, hälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiä käytetään yhä enemmän. Kyse ei siis ole erillisistä järjestelmistä vaan kokonaisuudesta, jota koskevat paloilmoittimesta annetut määräykset tarkastuksineen ja ylläpitovelvoitteineen. Kuulutusten ja hälytysten toiminta on testattava laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti kuukausittain samalla, kun paloilmoitinkin testataan.
Laitteistot pitää asentaa ja tarkastaa laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Paloilmoitinliike kokoaa kuulutuslaitteiston toteutuksesta dokumentit ja pöytäkirjat. Kaikki paloilmoittimen ohjaaman kuulutusjärjestelmän tiedot kirjataan laitteiston elinkaarikirjaan.
”Tarkastuslaitoksen tulee voida luottaa laadittuun dokumentaatioon. Selkeä dokumentaatio on kaiken A ja O”, painottaa Petri Puttonen tarkastuslaitokselta (ALCO).
Käyttöönoton ja oman asennustyön tarkastusten lisäksi asennusliikkeen tulee toimittaa tilaajalle tiedot huollosta ja kunnossapidosta valmistajan ohjeen mukaan – samoin toimenpideohjeet eri tilanteisiin ja ohjaustoiminnon määrittelyt tehdään käyttäjän tarpeiden mukaisesti paloilmoittimen elinkaarikirjaan. Hyvää dokumentaatiota tulee jatkaa käyttöönoton jälkeen myös ylläpidossa, jotta laitteistojen asianmukaisesta toiminnasta saadaan riittävä kuva.
Teksti: Lauri Lehto ja Kimmo Kaisto
Kuva: Kimmo Kaisto
Palontorjuntatekniikan kehitysryhmän kokoamat tarkastustilastot ja aikaisempien vuosien tarkastelut ovat kehitysryhmän verkkosivuilla www.palontorjuntatekniikka.fi
Artikkeli on julkaistu myös Pelastustiedossa 5/2023.
