Hyvää on ollut myös kehitys ja kattavuus paloilmoitinliikkeiden tekemässä dokumentaatiossa, joka sisältää suunnitteluperusteet, asennustodistuksen, pöytäkirjat ja muut tarvittavat liitteet.
Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen tarkastusmäärät ovat kasvussa koronasta huolimatta. Vaikka tilastojen mukaan vain viidesosa laitteistoista täyttää niille asetetut kaikki vaatimukset, vakavien puutteiden määrä on suhteessa pieni. Havaitut puutteet koskevat esimerkiksi päivitettäviä yhteystietoja, dokumentaatiota tai perehdytystä.
”On tosin huolestuttavaa, jos puutteita ei korjata heti ja valitettavan usein ne jäävätkin korjaamatta. Laitteistojen omistajat eivät riittävän hyvin tiedosta, että nämä yksinkertaisetkin puutteet vaikuttavat oman kohteen turvallisuuteen sekä jatkuvan toiminnan varmistamiseen”, toteaa turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto SPEKistä ja palontorjuntatekniikan kehitysryhmästä.
Kehitysryhmä on yhdessä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kanssa tehnyt vuosittain asiantuntijoiden kanssa katsauksen laitteistojen tarkastuksissa havaituista suunnista ylläpidon ja laadun kehityksessä.
Ainakin Helsingissä on kokeiltu matalampaa puuttumista tarkastusraporttien puutteisiin.
”Käytäntö, jossa pelastuslaitos on lähettänyt suoraan ja aktiivisesti korjausvaatimukset kohteille tarkastusraporttien toimittamisen jälkeen on parantanut tilannetta ja havaittujen puutteiden korjautumista”, toteaa Petri Puttonen Alarm Controlista. Hän edustaa kehitysryhmässä tarkastuslaitoksia.
Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto
Lue koko artikkeli Pelastustiedosta 3/2021. Lisätietoa palontorjuntatekniikan kehitysryhmän nettisivulta.
