Pelastusopistolla on tutkittu monessa hankkeessa altistumista ja erilaisia sammutusmenetelmiä. Aina ei tarvita savusukellusta. Savusukelluksen ja fyysisen toimintakyvyn vaatimukset koskevat niin ammattipalomiehiä kuin sopimuspalokuntalaisia.
Eduskunnan oikeusasiamies on vastannut pelastustusalalla savusukelluskelpoisuuden määrittelyssä käytettävän spirometriatestin bronkodilataatiokokeen laillisuuteen.
Oikeusasiamiehen mukaan asiassa ei havaittu lainvastaista menettelyä tai velvollisuuksien laiminlyöntiä. Se korosti kuitenkin, että potilaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tehtävistä tutkimuksista. Näin ollen keuhkojen toimintahäiriöitä testaavan spirometriakokeen yhteydessä käytettävää bronkodilataatiotestiä tulisi tehdä vain testattavan henkilön suostumuksella.
Kanta perustuu Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstö JHL ry:n tekemään kanteluun, jossa järjestö riitautti Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen alueella käytetyn spirometriatutkimuksen toteuttamistavan.
Spirometriatestin avulla pyritään havaitsemaan astman tai keuhkoahtaumataudin oireita. Testin ensimmäisessä osassa havaitaan mahdollinen keuhkojen ahtauma, ja bronkodilatoivan lääkkeen kanssa tehtävässä toisessa osassa selvitetään, johtuuko ahtauma mahdollisesti astmasta vai keuhkoahtaumataudista.
Henkilöstöyhdistys: Lääkkeen rutiininomainen käyttäminen testeissä on perustuslain vastaista
Yhdistys toivoi kantaa siihen, onko bronkodilatoivan lääkkeen antaminen terveelle työntekijälle mahdollista perustuslain näkökulmasta.
”Bronkodilataatiotestissä testauslääkettä annetaan rutiininomaisesti kaikille. Palomiehen lähtökunto ja Fire Fit -testit saattavat olla olleet erinomaisia, ja siitä huolimatta testataan lääkkeellä, onko jotain piileviä tauteja”, kertoo Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstö JHL ry:n puheenjohtaja Miikka Viitala.
”Lääkkeeseen ei varsinaisesti liity terveysriskejä, mutta kyse on perustuslain oikeudesta. Potilailla on itsemääräämisoikeus, ja sen mukaan kenenkään ei ole pakko ottaa lääkettä, jos ei sellaista halua.”
Ongelma on Viitalan mukaan se, että testin tuloksia tulkintaan vaihtelevasti.
”Valtakunnassa on hyvin isoa kirjavuutta siitä, miten näitä testejä suoritetaan, miten niitä tulkitaan ja mitä tapahtuu jos jotain löydetään.”
”[Yksittäisillä työterveyksillä] on vähän eri katsontakannat näihin testeihin ja siihen, mitä ne merkitsevät. Aiheuttaako löydös suoraan savusukelluskiellon vai voiko edelleen savusukeltaa. Lähetetäänkö vain jatkotutkimuksiin vai seurataanko tilannetta vain vuoden päästä. Tulosten tulkinnan vaihtelevuuksia on ollut lääkäreittäin saman työterveyshuoltoyrityksen sisälläkin.”
Oikeusasiamieskäsittelyn yhteydessä Valviran lausunnon mukaan kelpoisuus ja osallistuminen savusukellustyöhön on ollut pelastajien palkkausperuste, ja tämä saattaa nostaa heidän kynnystään hakeutua työterveyshuollon tutkimuksiin astmaan liittyvän oireilun vuoksi.
Viitala allekirjoittaa näkemyksen.
”Se ei ole pelkästään palkkaan vaikuttava tekijä, vaan myös viran toimittamisen edellytys. Jos työnantajan ohjeistus asiasta on se, että astma on ehdoton vasta-aine savusukellustyölle, silloin jokainen työntekijä alkaa miettiä että jos oireita alkaa tulla, niin uskaltaako sitä hakeutua lääkäriin. Pelastusalalla ei vaihtoehtoisia urapolkuja kovin paljoa ole, ainakaan pienemmillä pelastuslaitoksilla.”
Viitala katsoo oikeusasiamiehen puoltavan testien järjestämistä toisella tapaa.
”Kantamme on, että eduskunnan oikeusasiamiehen kannanottoa noudatetaan. Eli jos testattava ei halua avaavaa lääkettä ottaa, niin työterveyslääkäri voi, niin katsoessaan, lähettää testattavan vaihtoehtoisiin testeihin. Lääkkeellisestä testistä kieltäytyminen ei voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä.”
Terveystalo: Lääkkeen käyttäminen testin yhteydessä on parhain tapa todeta astmaoireet
Kantelun kohteena ollut TyöSyke-työterveys on nykyään osa Terveystaloa.
Terveystalon työterveyden ylilääkäri Unto Palosen mukaan astman havaitsemisessa käytettyyn bronkodilatoivan lääkkeen käyttöön ei ole olemassa vaihtoehtoja.
”Astman diagnostiikkaan kuuluu aina bronkodilatoivan lääkkeen käyttö. Testiä tehtiin joskus vuosia sitten ilman bronkodilataatiota, mutta se ei ole tarkkuudeltaan riittävä. Astman ja keuhkoahtaumataudin löydöksiä ei pysty erottelemaan [keskenään] muulla kuin bronkodilataatiotestillä.”
Muissa tutkimustavoissa esimerkiksi metakoliini-lääkkeen kanssa käytetään yhtä lailla bronkodilatoivaa lääkettä.
Palonen ei ole aiemmin kuullut kritiikistä spirometrian bronkodilataatiotestiä kohtaan.
”Kaikki astmat testataan bronkodilataatiolääkkeellä. Maailmassa on miljoonia käyttäjiä tällä lääkkeellä.”
Spirometrian raja-arvoja tulkitaan joskus tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti Terveystalo kuitenkin nojaa Työterveyslaitoksen ohjeistuksiin ja viitearvoihin.
Työterveyslaitoksen ohjeistuksessa astmalle määritellään erilaiset voimakkuusasteet. Mikäli henkilön riski saada astmakohtaus työssään arvioidaan pieneksi, savusukelluskelpoisuus voidaan harkinnanvaraisesti myöntää.
”Joskus joudutaan tekemään yksilökohtaisia ratkaisuja ja katsomaan mikä tilanne on. Voi olla, että henkilöllä on hyvin lievä astma, joka on pysynyt lääkityksellä kohtauksettomana. Hänellä on esimerkiksi ollut lapsuudessa astma, joka on ollut täysin oireeton. Astma ei ole aina absoluuttinen este. Joskus joudumme käyttämään arviota.”
Kaikissa astmaepäilytapauksissa käytetään keuhkolääkärin konsultaatiota.
Sinällään astma kuitenkin on Työterveyslaitoksen asiakirjoissa määritelty uhaksi työssä suoriutumiselle.
”Savusukeltajan tehtävä on fyysisesti raskas ja siihen on tarkat terveysvaatimukset. Siinä ei saa olla perussairauksia. Astma on työikäisessä väestössä sangen yleinen sairaus ja se pitää pystyä poissulkemaan. Astma on henkilölle itselleen vaarallinen – ja jos työntekijä saa astmakohtauksen työssä, niin hän vaarantaa myös työkaverinsa. Astma on Työterveyslaitoksen ohjeistuksessa poissulkeva. Jos henkilöllä on astma, niin silloin ei suositella savusukellusta.”
Palosen mukaan oikeusasiamiehen vastaus kanteluun on odotusten mukainen.
”Potilaalla on aina oikeus kieltäytyä hoidoista – ja hoidot ja tutkimukset tulee tapahtua potilaan kanssa yhteisymmärryksestä. Työnantajan taustalla on kuitenkin työturvallisuuslaki. Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei hän vaaranna työntekijöiden terveydentilaa.”
Palonen kertoo, että mikäli tutkittava kieltäytyy bronkodilataatiotestin tekemisestä, tutkittavan savusukelluskelpoisuutta ei tällöin voida määritellä. Palonen kertoo, että päätös jatkotoimista kuuluu tällöin pelastuslaitoksen omaan päätäntävaltaan.
Pelastuslaitos: oikeusasiamiehen vastaus tukee nykyistä lääkkeen käyttämiskäytäntöä
Kanta-Hämeen pelastuslaitos tulkitsee oikeusasiamiehen ratkaisun puoltavan nykyistä käytäntöä.
”Oikeusasiamiehen ratkaisu ja siinä viitattu asiantuntijalausunto puoltaa spirometriatutkimusta bronkodilataatiolla savusukelluskelpoisuuden osoittamiseksi. Vastauksessa on lisäksi todettu, ettei asiassa ole havaittu lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä”, kertoo Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen palopäällikkö Mika Kivipato.
Kivipato kertoo, että työnantaja saa pelastajan terveystarkastuksesta ainoastaan lausunnon: ’sopiva’, ’sopimaton’ tai ’arviointi edellyttää jatkotutkimuksia’.
”Mahdollinen kieltäytyminen testistä ei tule työnantajan tietoon – ja asia kuuluu vain työntekijän ja työterveyshuollon välille.”
”Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstön työterveyshuollon toimintasuunnitelma on työterveyshuollon ammattilaisen tekemä ja sen sisällössä noudatetaan Työterveyslaitoksen suosituksia ja linjauksia pelastushenkilöstön terveystarkastuksiin liittyen. Kanta-Hämeen pelastuslaitos ei ole määritellyt yksittäisiä tutkimuksia, vaan ne noudattavat yleisesti käytössä olevia tutkimusmenetelmiä”, Kivipato kertoo.
Asia on ollut oikeusasiamiehen käsittelyssä viime vuoden helmikuusta saakka. Oikeusasiamiehen vastaus asiaan on päivätty maaliskuun alkuun.
Savusukelluskelpoisuuden arvointiin tehdään spirometrian lisäksi myös muita testejä. Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaan tehdään lisäksi muun muassa sydänsairauksien, diabeteksen ja verenpainetaudin ilmaisevia testejä.
Teksti: Petri Vanhanen
Arkistokuva: Kimmo Kaisto
