Winnovan Diana Bergroth-Lampinen oli tyytyväinen molempien päivien väki määrään ja siihen että myös lapsiperheet löysivät paikalle. Taustalla olevan laivasimulaattorin lisäksi alueelle on tänä vuonna rakennettu myös kulissikaupunki.
Järjestötyö ja maahanmuutto puhuttivat Porin Suomi-Areenassa heinäkuun puolivälissä.
Tiistaina paneelikeskustelussa käsiteltiin teemaa Suomi – Euroopan Turvallisin maa? Aamulehden päätoimittajan Jouko Jokisen johdolla keskustelivat Naisten valmiusliiton puheenjohtaja, entinen sisäministeri Anne Holmlund, Jihadismitutkija Atte Kaleva, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi.
Naisten valmiusliiton puheenjohtaja Holmlund kertoi, että naisten turvallisuustietoutta herätellään ja koulutetaan valtakunnallisten harjoitusten kautta. Naisille pyritään saamaan myönteinen assosisaatio omaan turvallisuusnäkökulmaan. Naisten valmiusliittoon kuuluu sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen että turvallisuuden toimijoita.
Löövi sanoi, että tehtävä SPR:lle ei ikinä aiheuta riemunkiljahduksia. Silloin lähtee käyntiin iso ketju erilaisia toimintoja. Häneltä kysyttiin, millaiset onnettomuudet saavat ihmiset auttamaan toisia.
”Jos lähellä olevat ihmiset ovat kohdanneet yllättäen katastrofin tai pahan asian, johon ei heillä ole osuutta, silloin ihmiset lähtevät auttamaan”, sanoi Löövi.
Maahanmuutto myös sai keskustelussa jalansijaa. Jouko Jokinen totesi maahanmuuton olevan asia, josta ei osata puhua Suomessa oikealla tavalla. Holmlund sanoi, että yhtäaikaa halutaan, että maahanmuuttajat sovittautuisivat suomalaiseen yhteiskuntaan ja samalla sanotaan, että heidän pitää pystyä ylläpitämään omaa kulttuuria. Palola muistutti myös suhteuttamaan tulevien pakolaisten määrää verraten esimerkiksi Kreikan saaria, jonne tulee tuhansia pakolaisia päivässä, vaikka maa on vararikossa. Täällä mietitään, otammeko sata vai kaksisataa pakolaista.
Lopuksi vielä Holmlund ja Löövi korostivat järjestöjen roolia. Löövi sanoi huolestuneena, että pitäisi herättää keskustelua valtion budjettileikkauksista, esimerkiksi siitä, miten syrjäseuduilla ja Suomessa hoidetaan palvelut.
Toisena esimerkkinä hän toi esiin, että SPR:llä on Suomessa vuosikymmenten aikana luotu sellainen valmius auttaa kansainvälisissä katastrofeissa, jota muualla Euroopassa lähialueilla ei ole. Leikkausten jälkeen valmiutta ei enää rakenneta uudestaan.
Teksti ja kuva: Arto Papunen
