Tutkimus ja viestintä 22.4.2015

”Kun nuppi on kunnossa, jalkoja ei välttämättä tarvita”

Petri Salo harjoittelee hätäkeskuspäivystämistä simulaatioympäristössä Pelastusopistolla.

Petri Salo harjoittelee hätäkeskuspäivystämistä simulaatioympäristössä Pelastusopistolla.

Petri Salo aloitti hätäkeskuspäivystäjän opinnot viime syksynä Pelastusopistolla. Hän on toinen liikuntarajoitteinen oppilas, joka Pelastusopistolla on koskaan opiskellut. Ensimmäinen liikuntarajoitteinen oppilas valmistui opistolta hätäkeskuspäivystäjäksi vuonna 2000.

Salon sitoo pyörätuoliin häiriö tasapainoelimessä. Hänen jalkansa eivät toimi.

Se ei kuitenkaan ole estänyt opiskelua.

”On mennyt hyvin, paljon on ollut simulaatio-oppimista ja harjoittelua. Täällä on raskaita ovia, palo-ovia ja muita, mutta liikkuminen on hyvin otettu huomioon. Pystyn kuitenkin aika omatoimisesti liikkumaan”, Salo kuvailee.

Turusta kotoisin oleva Salo työskenteli it-alalla, mutta päätti hakea Pelastusopistoon, koska ala on aina kiinnostanut häntä.

”Olen miettinyt sitä monta vuotta. Pienenä harrastin radioita, kuuntelin paljon viestiliikennettä. Kun ei tullut lääkäriä, niin oli hyvä lähteä tällaiseen, mitä itse pystyy tässä kunnossa tekemään.”

Hän odottaa tulevalta uraltaan vaihtelevuutta ja sitä, ettei töitä tarvitse viedä kotiin.

”Jokainen työpäivä on ihan erilainen, kahta samanlaista päivää tai puhelua ei ole. Kun it-alalla lähti kotiin, kävi vielä työasioita läpi. Kun lähtee hätäkeskuksesta, niitä asioita ei tarvitse miettiä, vaan joku muu on miettinyt ne. Tietää, että siellä on pätevää henkilökuntaa joka jatkaa siitä, mihin itse on jäänyt.”

Hän näkee, että hyvältä hätäkeskuspäivystäjältä vaaditaan hyviä vuorovaikutuskykyjä, hyviä hermoja ja kokonaisvaltaista tilanteen hallintaa.

”Pitäisi pystyä kuuntelemaan sitä, mitä sieltä ei välttämättä sanota ääneen.”

Vaikka tällä hetkellä alan työnäkymät ovat heikot, Salo uskoo, että sillä mitä osaa, pärjää työelämässä joka tapauksessa.

”Mielestäni aina osaaville ihmisille on töitä.”

Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen kertoo, että jo opiston suunnitteluvaiheessa esteettömyys pyrittiin ottamaan huomioon, ja Salon päivittäinen liikkuminen opistolla on sujunut pääosin hyvin.

Hätäkeskuspäivystäjän työ on käytännössä ainoa pelastusalan ammatti, jonka  liikuntarajoitteinen henkilö voi opiskella.

”Palomiehenä tai päällystössä ei pärjää pyörätuolilla. Mutta Salo on ollut uraauurtava ja osoittanut, että kun on nuppi kunnossa, jalkoja ei välttämättä tarvita”, Parviainen sanoo.

Opiskelijat hätäkeskuspäivystäjäksi valitaan teoreettisella kokeella ja psykologin haastattelulla. Koulutusohjelmaan pääsee 24 opiskelijaa. Hakijoiden määrä vaihtelee vuosittain hyvin paljon, mutta yleensä ohjelmaan hakee 90-200 henkilöä.

Teksti ja kuva: Kaisu Puranen