Olkiluodon ydinvoimalan poikkeuksellinen käyttöhäiriö viime syksynä pelästytti lähialueen asukkaita, jotka olisivat toivoneet tapauksessa parempaa viestintää.
Olkiluodon 2-ydinvoimalan käyttöhäiriöön liittyvä kansalaiskysely osoittaa, että voimalaitoksen lähialueen vastaajat eivät olleet tyytyväisiä häiriötilanneviestintään. Heistä puolet piti viestintää heikkona tai erittäin heikkona, ja vajaa puolet ei tuntenut saavansa riittävästi tietoa. Kyselyn teki Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa.
Olkiluodon ydinvoimalaitoksessa 10.12.2020 tapahtunut käyttöhäiriö ei aiheuttanut vaaraa ihmisille eikä ympäristölle, ja tämä tieto välitettiin julkisuuteen noin tunnin kuluttua tapahtuneesta.
Vaikka lähialueen vastaajista puolet ei ollut tyytyväisiä käyttöhäiriötä koskeneeseen viestintään, kaikista vastaajista tiedottamisen arvioi huonoksi reilu kolmannes ja noin kolmasosa piti sitä onnistuneena.
”Tapahtuma oli harvinaislaatuinen, ja häiriötilanne ydinvoimalassa nostaa luonnollisesti viranomaisten valmiutta ja monissa ihmisissä huolta tai pelkoa. Se herätti suurta huomiota, minkä osoittaa myös se, että kyselyyn vastasi yli 3500 ihmistä”, sanoo SPEKin tutkimuspäällikkö Tuula Kekki.
Vastauksia kyselyyn tuli ympäri Suomea. Viidesosa vastaajista oli lähialueilta eli suurin osa asui muualla. Kysely tehtiin verkossa, jolloin sen ulkopuolelle jäi todennäköisesti ihmisryhmiä, jotka eivät käytä internetiä tai sosiaalista mediaa. Täten aineistoa ei voida pitää kattavana otoksena häiriötilanteen kohdanneesta populaatiosta, vaan kyseessä on näyte, joka kuvailee noin 3500 ihmisen kokemuksia tilanteesta.
Vaaratiedottamiselle ei-perusteita
Olkiluodon käyttöhäiriö oli poikkeuksellinen, mutta koska siitä ei aiheutunut vaaraa väestölle, vaaratiedottamiselle ei ollut perusteita. Siitä huolimatta lähiseudun asukkailla oli iso tiedontarve, mikä kasvatti median roolia ja merkitystä tiedonvälittäjän tehtävässä.
”Viestinnällisesti tilanne oli todennäköisesti haastava, koska vaaratiedottamiselle ei ollut aihetta, mutta kansalaiset ympäri Suomea ja erityisesti lähialueilla kokivat, että heidän olisi tullut saada tietoa huomattavasti nopeammin ja kattavammin esimerkiksi tekstiviestillä”, arvelee SPEKin tutkija Heikki Laurikainen.
Häiriötilanteesta uutisoitiin lopulta runsaasti, ja yli puolet vastaajista sai ensitiedon häiriöstä Ylen, Iltasanomien, Länsi-Suomen, Satakunnan Kansan tai muiden internetin uutispalveluiden kautta. Jopa 60 % vastaajista piti internetissä olevia uutiskanavia tärkeimpänä tietolähteenään. Osa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että heidän olisi kuulunut saada tietoa muuten kuin omaan aktiivisuuteen perustuvasta uutisten seuraamisesta.
Lähialueella tiedolle tarvetta
Kaikkiaan noin puolet kaikista vastaajista arvioi saaneensa riittävästi tietoa tapahtumasta. Sen sijaan lähialueen vastaajissa oli merkittävästi enemmän ihmisiä, joiden mielestä he eivät saaneet riittävästi tietoa.
”He olisivat halunneet lisää tietoa häiriötilanteen syistä ja seurauksista, turvallisuusriskistä sekä toimenpiteistä, mitä kansalaisten tulisi tehdä säteilyonnettomuudessa ja mitä viranomaiset tekivät tilanteen hallintaan saamiseksi”, Kekki valottaa lähialueen asukkaiden tarpeita.
Olkiluoto 2:n käyttöhäiriöön liittyvä kysely tehtiin kansalaisille verkossa 18.12.2020–4.1.2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 3552 henkeä. Kyselyssä tarkasteltiin väestön tiedonsaantia, tiedontarpeita ja huolenaiheita, luottamusta tiedonvälitystä, viranomaisia ja ydinvoimaloiden turvallisuutta kohtaan sekä tyytyväisyyttä häiriötilanteen viestintään ja uutisointiin mediassa.
Lähde: SPEK
Arkistokuva
