Panu Hokkanen työskentelee pelastajana Pirkanmaan pelastuslaitoksella.
Panu Hokkanen, 34 työskentelee pelastajana Pirkanmaan pelastuslaitoksella, mutta on opiskellut itselleen myös toisen ammatin. Hän valmistui marraskuussa 2025 fysioterapeutiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Opinnäytetyöstään “Pelastusalan jalkineiden vaikutus tuki- ja liikuntaelimistöön: tutkimuksellinen kehittämistyö” hän sai toisen Suomen Fysioterapeuttiliiton myöntämistä stipendeistä. Stipendin myöntäjät arvioivat Hokkasen tutkivan työn laadukkaimmaksi AMK-sarjassa. Työ oli toteutettu hyvin, tulokset vastasivat selkeästi ja konkreettisesti toimeksiantajan tarpeisiin. Työssä osoitettiin tieteellisen työn tekemisessä tarvittavaa tutkimuksellista otetta ja tutkimusmenetelmät hallittiin kiitettävästi. Myös työn raportointi oli moitteetonta.
Panu Hokkanen kertoo aloittelevansa sivutoimisesti fysioterapeutin työtä yksityisenä ammatinharjoittajana.
artikkeli jatkuu
”Omasta mielenkiinnosta aloin opiskella ja voi tätä urapolkuvaihtoehtonakin ajatella.”
Kun Hokkanen alkoi miettiä opinnäytetyönsä aihetta, hän halusi sen olevan omalta ammattialaltaan. Apuna aiheen yksilöimisessä oli Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen liikuntapalvelukoordinaattori Sami Maunonen, joka on myös aiemmin toteuttanut projektin: “Palomies on taktinen urheilija.”
”Yhdessä päädyimme ajatukseen, että pelastushenkilöstön jalkineiden vaikutusta ei tunneta riittävästi”, Hokkanen kertoo.
Kirjallisuuskatsaukseen perustuvan kehittämistyön mukaan raskasrakenteisten ja jäykkien pelastusjalkineiden todettiin rajoittavan nilkan liikkuvuutta ja siten lisäävän alaraajan nivelten sekä lannerangan kuormitusta. Lisäksi raskaiden jalkineiden lisäämä fysiologinen kuormitus kasvattaa käyttäjän riskiä kompastumisille, liukastumisille ja kaatumisille. Pelastusjalkineiden valinnassa suositellaan kiinnitettävän huomiota suojaustason lisäksi niiden ominaisuuksiin, kuten painoon ja jäykkyyteen.
Yksinkertaiset suositukset
Opinnäytetyön tuloksena syntyi yksinkertaiset suositukset niin jalkineita hankkiville työnantajille kuin myös niitä sovittaville työntekijöille.
”Toistokuormitus, esimerkiksi portaissa kulkeminen tai tasoilta laskeutuminen lisää rasitusta polvi- ja lonkkaniveliin sekä lannerankaan jalkineen rajoittaessa nilkan ja jalkaterän toimintaa. Raskas ja jäykkä jalkine aiheuttaa enemmän rasitusta ja lisää nivelrikon riskiä ylempiin niveliin. Jalkineiden kilpailutusvaiheessa pitäisi huomioida niiden paino- ja jäykkyystekijät. Jalkineiden pitäisi olla myös yksilöllisesti säädettäviä. Jalkineen tulee istua hyvin, mutta ei rajoittaa kohtuuttomasti liikettä.”
Hän huomauttaa myös, että jalkaterät ovat yksilölliset ja siksi tarvittaisiin erilaisia malleja.
”Isommalle työntekijämäärälle hankkisin laajemman valikoiman jalkineita.”
Jalkineet eivät täytä savusukellusstandardia
Hän yllättyi siitä, että Pohjoismaissa ei valmisteta sellaisia jalkineita, jotka täyttävät savusukellusvaatimukset. Tämä voi hänen mielestään olla myös huoltovarmuuskysymys.
”Työpaikalla keskustellessa monelle on tullut yllätyksenä, että palojalkineissa ja niiden standardeissa on eri tasoja. Käytännön vaikutuksiin en itse ole törmännyt, mutta olen kuullut tilanteista, joissa väärän tyyppisen kengän pohja ei ole kestänyt kuumuutta ja se on irronnut.”
”Jos jotain vakavampaa sattuu, selvitetään, millaisia varusteita on käytetty. Ja standardit on tehty sitä varten, että varusteet kestävät.”
”Ylipäätään jalkineiden hankintaprosesseihin voisi panostaa enemmän. Sitä toki on vaikea sanoa, kuinka paljon jalkineet todella vaikuttavat tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, mutta toisin kuin työtehtäviin, voimme ainakin vaikuttaa jalkineisiin.”
Pelastajana hän on itse huomannut, että alaselkä kipeytyy helposti pitkään pelastusjalkineissa työskennellessä.
”Jalkineet toki suojaavat työn vaaroilta, mutta käyttömukavuutta niissä ei liikaa ole”, Panu Hokkanen sanoo.
Työhön pääset tutustumaan tästä.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos
