Jari Auvinen on ollut palomuseon päätoiminen hoitaja vuodesta 2007.
Helsingin pelastuslaitoksen nykyinen palomuseo Erottajalla on lähes yksinomaan museonhoitaja Jari Auvisen luomus.
Hän suunnitteli ja toteutti täysin itsenäisesti museon kolmeen kerrokseen levittäytyvän nykyisen näyttelyn sen jälkeen, kun aseman remontti päättyi vuonna 2012.
Auvisen lisäksi panoksensa antoi vapaaehtoistyöntekijä Christer Blomqvist, joka käänsi museon yli 500 tekstitystä ruotsiksi ja englanniksi.
Historia on, luonnollisesti, lähellä Auvisen sydäntä.
”Historian säilyttäminen jälkipolville on erittäin tärkeää. Jos ajatellaan pelastustoimenkin historiaa tässä maassa, se on muutamien aktiivisten, määrätietoisten, rohkeiden, asiansa osaavien ihmisten käsissä”, hän sanoo.
Auvinen innostui palokuntatoiminnasta jo pienenä. Syy siihen saattoi olla, että hänen perheensä asui 1960- ja 1970-luvuilla Kallion vanhan paloaseman vieressä, joten Auvinen seurasi tarkasti aseman elämää. Sittemmin hän oli mukana sopimuspalokunnassa 15 vuotta.
Auvinen teki museonhoitajan työtä oman työnsä ohessa vuodesta 1989 vuoteen 2007, jolloin hän siirtyi pelastuslaitoksen palkkalistoille. Siitä lähtien museosta huolehtiminen on ollut hänen kokopäivätyönsä.
”Monesti puhutaan myös rahasta, mutta sijoitukset omaan historiaan ovat joka tapauksessa käyttömenoista todella pieni osa”, hän sanoo.
Hän näkee, että museonhoitajien työ on vastuullista siinäkin mielessä, että he tekevät kauaskantoisia päätöksiä siitä, mitä jälkipolville säilytetään. Kriteerit siitä, mikä on säilyttämisen arvoista esineistöä, ovat Auvisen mukaan monimuotoiset.
”On palotoimen, lääkinnällisen pelastustoimen, meritoiminnan, pelastussukelluksen kalustoa, kuvia, kertomuksia. Kaikkea ei voida säilyttää, mutta kohtuullinen otanta kuitenkin. Meillä on esimerkiksi ollut vuosia tavoite, että jokaiselta vuosikymmeneltä säilytetään yksi auto ainakin.”
Tänä vuonna museonhoitaja ja organisaatio tekevät päätöksiä siitä, mitä 2010-luvusta säilytetään helsinkiläisen pelastustoimen kulttuuriperintönä.
”Uskon, että päätökset ovat oikeita, esimerkiksi pienesineistöstämme. Meillä on noin 1800 esinettä. Sitä kautta on esimerkiksi lääkinnälliseen pelastustoimeen liittyen teknistä esineistöä aika kiva otanta.”
Lue lisää Auvisen työstä Pelastustiedon numerosta 6, joka ilmestyy 26. elokuuta!
Teksti ja kuva: Kaisu Puranen
