Hankepäällikkö Juhan-Petteri Laakso tutkii espoolaisen rivitalon yläpohjaa.
Rivitaloissa on viimeisen viiden vuoden aikana syttynyt lähes 400 tulipaloa. Näissä kohteissa 12 prosentissa palo-osastointi ei ole pitänyt vaadittua aikaa ja tulipalo on levinnyt viereiseen asuntoon tai palo-osastoon.
Koska palojen leviäminen yläpohjassa ei näytä rajoittuvan palo-osastoon, ongelma on osastoivien rakenteiden toteutuksessa, suunnittelun väärissä lähtökohdissa tai rakennuksen käytön ja ylläpidon laiminlyönneissä. Myös pelastustoiminnan nopeudella ja resursseilla on merkitys tulipalojen leviämisen suhteen. Vajaavahvuisilla pelastusryhmillä ei pystytä tehokkaaseen pelastus- ja sammutustoimintaan.
Suomen Palopäällystöliitto käynnisti Palosuojelurahaston rahoituksella hankkeen, jossa selvitetään valtakunnallisesti rivitalojen yläpohjien palo-osastointiin liittyviä ongelmia. Lisäksi havaintoja tehdään onnistuneista rakenneratkaisuista. Hankkeen päätyttyä ensi kesänä julkaistaan toimenpidesuositukset eri toimijoille, kuten rakennuksen suunnittelijoille, urakoitsijoille, pelastusviranomaisille tai rakennusvalvontaviranomaisille.
Hankepäällikkö Juhan-Petteri Laakso on tullut tarkastamaan espoolaisen rivitaloyhtiön yläpohjan palo-osastointiratkaisua. Mukana on myös johtava palotarkastaja Raki Salmela, joka tekee samalla ylimääräisen palotarkastuksen taloyhtiössä. Hallituksen puheenjohtaja Timo Lavi on tyytyväinen, että heidän taloyhtiönsä päätyi satunnaisotannan perusteella tarkastettavaksi kohteeksi. Taloyhtiö saa käyttöönsä tarkastuksen tuloksen ja arvokasta tietoa siitä, miten turvallisissa asunnoissa asukkaat asuvat. Espoolainen rivitalokohde on varsin uusi, sillä asunnot valmistuivat vuonna 2021.
Juhan-Petteri Laakso kiertää pelastuslaitosten palotarkastajien kanssa rivitalokohteita ympäri maan. Kaikkiaan kohteita käydään läpi noin 80.
Osastoiva rakenne ei toimi
Kun läpi on käyty yli puolet kohteista, on Laakson mukaan ongelmakohtia löytynyt erityisesti räystäiltä ja liitoksista.
”Yllättävän paljon on paljastunut ongelmia, joissa osastoiva rakenne ei toimi ja vuotoa tapahtuu seinän ja vesikaton liitoksesta. Palorasitus painaa kuumuutta yläpohjassa luonnostaan ylös ja palo leviää mahdollisesta epätiiviistä liitoksesta viereiseen palo-osastoon.”
Ongelma on erityisesti ennen vuoden 1990 rakentamismääräysuudistusta valmistuneissa rivitaloissa, mutta valitettavan paljon sitä on myös uudemmissa rakennuksissa. Tarkastuskohteina ovatkin alle kymmenen vuotta sitten valmistuneet kohteet, joissa rakentajan vastuu on vielä voimassa. Valitettavasti joidenkin rakennuskohteiden osalta ei päästä enää vaatimaan rakentajalta korjausta, koska rakennusliikkeet ovat menneet konkurssiin.
Laakso sanoo hieman yllättyneensä siitä, että rakentamisen laatu vaihtelee paljon. Rivitalot mielletään yleisesti yksinkertaisiksi ja rakentamisen vaativuusluokaltaan tavanomaisiksi. Hän perehtyy ennen kattoihin tutustumista rakennusvalvonnasta saatuihin suunnitelmiin.
”Yleisimmin suunnitelmat kyllä löytyvät, mutta toteutukset voivat olla suuripiirteisiä. Myös rakennusvalvonnassa on erilaisia käytäntöjä. Joissakin kunnissa vaaditaan tarkempia suunnitelmia. Joissakin rakentaminen jää paljon suunnittelijan ja työnjohdon vastuulle. Niin pitää toki ollakin, mutta kaikki eivät toteuta rakentamista laadukkaasti. On löytynyt liikaa kohteita, joissa suunnitelmat eivät ole toteutuneet eikä ole tiivistä, osastoivaa seinää. Havaintojen perusteella ei puhuta myöskään yksittäistapauksista.”
Maantieteellisesti hyvät ja huonot kohteet eivät rajoitu tietyille alueille, vaan niitä löytyy tasaisesti joka puolelta.
Jotta ongelmaa voitaisiin korjata, halutaan rakennusvalvonnan kiinnittävän huomiota asiaan. Toki myös rakentajien. Viime kädessä suunnittelijat ja vastaava työnjohtaja ovat vastuussa oikein toteutetusta rakennuksesta.
Rivitalot – väliinputoajia
Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina pelastusalan lisäksi myös Finanssiala ja ympäristöministeriö.
Pelastuslaitosten palotarkastajien tekemät palotarkastukset eivät ole tässä ratkaisevassa asemassa, sillä palotarkastuksia tehtäessä ollaan tämän ongelman kanssa auttamattomasti myöhässä. Joissakin pelastuslaitoksissa rivitalojen palotarkastukset kuuluvat myös valvontasuunnitelmaan. Toki valvontaväli on luokkaa 10 vuotta.
Juhan-Petteri Laakso pohtii, että rivitalot ovat rakennustyyppeinä väliinputoajia muun rakennuskannan joukossa.
”Yhteisomistuksessa olevat kohteet jäävät vaatimustenkin osalta vähemmälle huomiolle, eikä rakennusvaiheessa niissä kuulu omistajan ääni samalla tavalla kuin omakotitaloissa. Toisaalta kerrostalokohteissa hankkeen ja vastuuhenkilöiden vaativuusluokka myös nousee.”
Suomessa on noin 85000 rivitalokohdetta. Niitä rakennetaan nykyään vuosittain noin 500 lisää. Yli puolet rivitalokohteista on valmistunut ennen vuotta 1990. Erityisesti niitä rakennettiin 1980-luvulla.
Teksti ja kuvat: Esa Aalto
