Tutkimusta pelastusalan ammattilaisten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ei vielä löydy.
Pelastushenkilöstön kokemasta seksuaalisesta ahdistelusta on tulossa opinnäytetyö. Pelastusalan päällystötutkintoa opiskelevat ensihoitaja Sanna Rinkinen ja palomies Jukka Huttunen keräävät tutkimukseensa dataa pelastajille kehitetyn Rescuebase-sovelluksen avulla.
Huttunen teki Rescuebasen pääasiassa palomiesten omatoimiseen altistumisen seurantaan muutama vuosi sitten. Sovellus toimii sekä iOs- että Android -pohjaisissa puhelimissa, ja sillä on jo noin 1000 käyttäjää 12 eri maassa.
Sovelluksessa julkaistaan pian alle 10 kysymystä sisältävä kysely seksuaalisesta häirinnästä työpaikalla ja -tehtävissä. Siihen voivat vastata kaikki pelastusalan tehtävissä toimivat henkilöt.
Rinkinen ja Huttunen toivovat, että mahdollisimman moni alalla työskentelevä osallistuisi tutkimukseen. Datan kerääminen aloitetaan toukokuussa, ja sitä kerätään kolme kuukautta.
Sanna Rinkinen painottaa, että kyselyyn vastataan täysin anonyymisti.
”Kysymme vain ikää, sukupuolta ja työroolia. Me emme tiedä yksittäisten ihmisten vastausten sisältöä.”
Helppokäyttöinen ja lyhyt kysely
Kyselyä varten puhelimeen tulee ladata ilmainen Rescuebase-sovellus. Tarkoitus on täyttää kysely aina, jos seksuaalista häirintää tapahtuu. Rinkinen ymmärtää, että ihmiset kokevat asioita eri tavoin, ja yhdelle vakava asia ei välttämättä ole sitä toiselle. Hän toivoo, että häirinnästä ilmoitettaisiin silti.
”Jokuhan voi olla hyvillään, jos saa esimerkiksi kaupungilla seksuaalisvivahteisia huuteluita, mutta silti se on epäsopivaa käytöstä. Olisi hyvä, jos tapauksesta merkitsisi tiedot, vaikka ei kokisi sitä ahdistavana.”
Huttunen ja Rinkinen tietävät, että yleensä kyselytutkimukset tuppaavat jäämään paloasemien pöydille tai unohtumaan sähköpostiin. Tämä sovellus ja tutkimus on aina käyttäjän mukana omassa puhelimessa. He toivovat, että osallistumiskynnystä laskisi myös kyselyn helppokäyttöisyys ja lyhyys.
”Olen itse hirveän huono vastaamaan kyselyihin. On hankalaa erikseen sitä varten kirjautua työkoneelle, avata sähköposti ja niin edelleen, tai lähettää papereita. Jos ajattelee vastaavansa myöhemmin, sekin tuppaa unohtumaan. Tämän voi tehdä vaikka kotona työvuoron päätteeksi puhelimella”, Jukka Huttunen kertoo.
Häirintää on, mutta kuinka paljon?
Kysely mallinnetaan seitsemälle eri kielelle ja jaetaan kansainvälisiin pelastusalan työntekijöiden ryhmiin sosiaalisessa mediassa. Osallistujia toivotaan ulkomailtakin.
Rinkinen on toiminut ensihoitajana liki kymmenen vuotta, Huttunen pelastajana 16 vuotta. Molemmat tietävät, että alalla esiintyy seksuaalista häirintää ja ahdistelua. Nyt tarkoitus on selvittää, kuinka paljon ja minkälaista. Joissakin alan tutkimuksissa aihetta on sivuttu, samoin parissa opinnäytetyössä uhka- ja väkivaltatilanteiden yhteydessä. Suoranaista tutkimusta aiheesta ei vielä löydy.
Uutta on datan kerääminen sovelluksen avulla.
”Saamme tietoa, voiko sovellusta käyttää tutkimusmenetelmänä. Jos se toimii hyvin, sen kautta pystyy tekemään tutkimuksia oikeastaan aiheesta kuin aiheesta”, Rinkinen sanoo.
Trollaus ei ole uhka
Rinkinen ja Huttunen ovat tietoisia siitä, että sovelluksen voi ladata ja kyselyn täyttää myös ihminen, joka ei kuulu heidän kyselynsä kohderyhmään.
”Jos joku haluaa trollata, emme pysty estämään sitä täysin. Emme kuitenkaan näe sitä uhkana tutkimukselle”, Huttunen sanoo.
”Tämä on kokeilu, ja katsotaan mitä se tuo tullessaan.”
Sovellus on tehty pelkästään alan ammattilaisille, eivätkä ulkopuoliset juuri tiedäkään siitä. Sen sijaan pelastusalalla Rescuebase on niittänyt kansainvälistäkin mainetta.
”En ole mainostanut sitä, mutta sovellukseen on luotu tosi paljon ryhmiä ympäri maailmaa”, Huttunen kertoo.
Katso täältä, millainen on Rescuebase-sovellus.
Teksti ja kuva: Kaisu Puranen
