Kahdennettoista Palotutkimuksen päivät järjestetään ensimmäistä kertaa virtuaalitapahtumana vallitsevien rajoitusten vuoksi. Päivät alkoivat tiistaina ja ne jatkuvat torstaihin asti. Palotutkimusraadin puheenjohtaja Jukka Lepistö kysyikin päivien osallistujilta, olisiko tapahtuma myös jatkossa paikallaan järjestää myös virtuaalisesti, jolloin päiville on mahdollista helpommin osallistua. Viime vuosina ne on järjestetty Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa. Luentojen lisäksi silloin on voitu toteuttaa myös tuiki tärkeää verkostoitumista.
Palotutkimuksen päivillä käsitellään jälleen laajasti alan tutkimusta. Esimerkiksi avauspäivänä esillä olivat asumisen turvallisuuteen liittyvät teemat, ro-ro-alusten paloturvallisuus ja sähköautopaloihin varautuminen maanalaisissa pysäköintilaitoksissa.
Päivät avannut sisäministeri Maria Ohisalo korostikin tutkimuksen merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Erityisesti ikääntyneiden asumisturvallisuuden parantamiseksi tehtävä tutkimustyö on merkittävää.
”Ikääntyneiden kaatumiset ovat merkittävin ensihoitotehtävien syy. He ovat myös heikommassa asemassa tulipalon sattuessa. Iän myötä fyysinen ja henkinen toimintakyky heikkenee. Muistisairaudet lisääntyvät, jolloin tulipalon havaitseminen ja kyky poistua turvaan heikkenee. On meidän tehtävämme huolehtia, että ikääntyvät selviävät onnettomuuksista mahdollisimman hyvin. Siihen on olemassa myös teknisiä ratkaisuja. Jotta käytännön elämän ratkaisut olisivat tietoon perustuvia, tässä tutkimustieto on merkittävää.”
Ministeri painotti myös yhteiskuntatieteellisen näkökulman merkitystä palotutkimuksessa luonnontieteiden ohella.
”Ilmiöinä tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ymmärtämisen lisäksi tarvitaan ymmärrystä siitä sosiaalisesta kontekstista, jossa onnettomuudet tapahtuvat. Nämä kaksi näkökulmaa voidaan myös yhdistää ja löytää uusia ratkaisuja, jotka tekniikan ja rakenteiden lisäksi ottavat huomioon myös ihmisen ja yhteisön toiminnan.”
Sisäministeri muistutti myös Palosuojelurahaston merkityksestä palotutkimuksen rahoittajana. Sen avulla tutkimuksen edellytykset turvataan niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä.
Unohtuuko turvallisuus?
Jukka Lepistö huomautti myös onnettomuuksien ehkäisyn merkityksestä.
”Onnettomuuksien estäminen on ideaali tilanne.”
”Tässä on suuri vastuu päättäjillä. Suunta on nyt ikäihmisten asuttaminen omassa kodissa. Se nähdään hyvänä ratkaisuna esimerkiksi mielenterveyden kannalta, mutta vastuu ympäristön turvallisuudesta ja poistumisesta mahdollisissa onnettomuustilanteissa jää kiinteistön omistajan ja asukkaan vastuulle.”
Jukka Lepistö nosti Palotutkimusraadin historian yhdeksi suurimmista saavutuksista professuurin perustamisen Aalto-yliopistoon, joka saatiin aikaiseksi yhteistyössä teollisuuden ja muiden toimijoiden kanssa.
Ylitarkastajana Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesissa työskentelevä Jukka Lepistö aloitti päivän luento-osuuden kertomalla liesipaloista ja liesiturvallisuutta vaarantavista tekijöistä. Hänen mielestään koteihin pitää saada turvallisempia liesiä eikä heikko sosioekonominen asema saa olla esteenä. Valitettavasti alkoholilla on liian usein vaikutusta sattuneisiin liesipaloihin. Myös liesipaloista pitäisi pystyä nykyistä paremmin kertomaan julkisuudessa.
Päivien avausaiheeseen paloturvallisuustekniikan professorina toimiva Simo Hostikka totesikin, että turvallisuus ei ole juurikaan tullut esille, kun on keskusteltu suomalaisten asuntojen ahtaudesta ja asuntosuunnittelussa.
Erikoistutkija Tarja Ojala SPEKistä totesi aiheen olevan tärkeä tutkittavaksi. Paloturvallisuus vaarantuu, kun liesi voi olla ahtaassa asunnossa kulkuväylällä ja asukkaan nukkumapaikka voi olla katonrajassa parvella.
Palotutkimuksen päivien erikoisnumero julkaistiin elokuun lopussa. Se jaettiin yhdessä Pelastustiedon 6/2021 kanssa. Tästä pääset myös lukemaan painavaa asiaa palotutkimuksesta.
Teksti: Esa Aalto
