@emergencyservicestoo-tilillä kerrotaan anonyymisti turvallisuustoimijoiden, kuten pelastusalan, ensihoidon, sopimuspalokuntien ja hätäkeskustyöntekijöiden kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja -väkivallasta.
Pelastusalalla toimivien henkilöiden kokemukset seksuaalisesta häirinnästä nousivat päivänvaloon viime viikonloppuna, kun Instagramiin ilmestyi @emergencyservicestoo-niminen tili. Tilillä kerrotaan anonyymisti turvallisuustoimijoiden, kuten pelastusalan, ensihoidon, sopimuspalokuntien ja hätäkeskustyöntekijöiden kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja -väkivallasta.
Tilin ylläpitäjät kertovat tilin kuvauksessa, että tarkoituksena on tarjota anonymiteetin avulla häirinnän, hyväksikäytön ja väkivallan uhreille mahdollisuus kertoa kokemuksistaan ilman, että kokemuksia vähätellään, syyllistetään tai lakaistaan maton alle. Tili julkaisee tulevien viikkojen aikana useita kokemuksia alalla tapahtuneista seksuaalisen häirinnän tilanteista. Tarkoitus on herättää julkinen keskustelu alalla.
Tilin tiedoissa sanotaan, että se ei ole kytköksissä esimerkiksi musiikkialan vastaaviin tileihin, kuten @punkstoo tai @metaltoo. Samaan tapaan kuin muilla vastaavilla tileillä, myös @emergencyservicestoo-tilillä anonyymien henkilöiden tarinoiden edellä on sisältövaroituksia esimerkiksi raiskauksista, hyväksikäytöstä ja seksuaalisesta ahdistelusta.
Puuttuminen on jokaisen velvollisuus
Pelastusalan naiset ry:n puheenjohtaja Mira Leinonen sanoo, että #metoo-liikkeen myötä eri alojen toimijat ovat heränneet huomaamaan, millainen käyttäytyminen on häirintää. Hän näkee @emergencyservicestoo-tilin kertovan siitä, että työtä häirinnän ennaltaehkäisyyn on tehtävä paremmin, avoimemmin ja päättäväisemmin.
”Kaikilta osin prosessit eivät varmasti ole kunnossa, eikä ihmisillä ole turvallista reittiä tuoda esiin näitä tapauksia, kun tällainen kanava on nyt pullahtanut esiin. Häirintää kokenut ei ehkä koe voivansa ilmoittaa asiasta ilman, että sitä vähätellään tai laitetaan omaksi syyksi.”
Leinosen käsitys on, että erityisesti sopimuspalokunnissa häirintäasiaa ei juuri ole käsitelty, eikä siihen ole ollut työkaluja.
”Tähän pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä haluaa ensi kädessä tuottaa työkaluja yhdessä eri järjestöjen ja pelastuslaitosten kanssa. Myös palokuntanuorisotyö on tässä suhteessa huomioitava. Meidän on varmistuttava, että palokunnat tarjoavat osaltaan lapsille turvallisen kasvuympäristön.”
Konkreettisina työkaluina Leinonen mainitsee pelastuslaitosten häirintäyhdyshenkilöt, alan oman kanavan häirinnän ilmoittamiseen, koulutuksen lisäämisen ja napakan puuttumisen arjessa.
Hän korostaa, että häirintään puuttuminen on kaikkien alalla toimivien velvollisuus.
”Katseen kääntäminen pois tästä asiasta on sekin valinta, sillä hyväksytään häirinnän olemassaolo.”
Teksti ja kuva: Kaisu Puranen
