Varusteiden pesua puhtaan paloaseman mallin mukaisesti.
Puhdas paloasema -mallia toteutetaan jo monella paloasemalla. Henkilöstö on ottanut toimintamallin hyvin käyttöön. Miten rakennustekniikka tukee puhdasta paloasemaa?
Palomestari Yrjö Saastamoinen selvitti omassa kotilaitoksessaan Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella, miten vuonna 2016 valmistuneella Lavolan paloasemalla toimintamalli toteutuu. Hän teki opinnäytetyön Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian opetusohjelmassa insinööriopintoihin liittyen.
”Rakennusmääräysten ja rakennusten ilmanvaihdon perusperiaatteiden mukaan sisäilman pitäisi siirtyä puhtaammalta puolelta likaisemmalle. Tutkimuksessa tehdyt mittaukset osoittivat kuitenkin, että paine-ero ohjasikin likaista ilmaa puhtaalle alueelle.”
”Paloaseman sisäilman laatu täytti kuitenkin yleensä hyvän yleisen teollisuusilman ja työpaikan sisäilman suositustason.”
Yrjö Saastamoisen mielestä puhtaan paloaseman mallin mukaisia paloasemia rakennettaessa kannattaisi suunnittelussa ottaa huomioon myös se, miten rakennustekniikka voi paremmin tukea mallia.
”Ilmanvaihdon toteutukseen on syytä kiinnittää huomiota puhdas paloasema -mallissa, koska jälkikäteen on hankalaa säätää ilmanvaihdon toimintaa.”
Hän painottaa myös, että ilmanvaihdon käyntiaika on hyvä huomioida, jotta epäpuhtaudet kunnolla poistuvat tilasta.
Käyttäjät syytä perehdyttää paloaseman talotekniikkaan
”Rakennus- ja taloteknisesti toimivimmat ratkaisut löydetään, kun tilojen käyttäjät pystyvät riittävän selkeästi kuvaamaan hankesuunnittelijoille puhdas paloasema -mallin ja sen tavoitteet”, Saastamoinen painottaa.
Useilla paloasemilla ollaan ympäri vuorokauden ja siksi ilmanvaihdon käyntiaikaan pitää kiinnittää huomiota.
”Vaikka paloasemilla ei jatkuvasti olekaan altistumista aiheuttavia olosuhteita, niin toimiva ilmanvaihto poistaa tiloissa olevat epäpuhtaudet niiden lähteistä riippumatta. Lavolan paloasemaa, kuten myös muita 24/7 miehitettyjä paloasemia, tulisi mielestäni pitää jatkuvakäyttöisinä tiloina paloaseman kaikkien tilojen osalta. Ilmanvaihdon osalta tulisi olla mahdollista, että henkilökunta saa kytkettyä ilmanvaihdon täydelle teholle, silloin kun sitä tarvitaan käyntiaikaohjelmasta riippumatta.”
Saastamoisen mielestä myös käyttäjät olisi syytä perehdyttää paloaseman talotekniikkaan, jotta heillä on käsitys siitä, miten se on toteutettu ja miten se toimii.
”Talotekniikka on osaltaan toteutettu varmistamaan, että olosuhteet paloasemalla ovat terveelliset. Virheellisillä toimenpiteillä tai huolimattomuuttaan käyttäjät saattavat vahingossa luoda olosuhteet, joissa altistumisen mahdollisuus lisääntyy ja epäpuhtaudet leviävät alueille, joihin niitä ei haluta.”
Saastamoinen huomauttaa, että paloasemia saadaan tuskin koskaan kokonaan sellaisiksi, etteikö niissä hetkellisesti esiintyisi palojäämien aiheuttamia epäpuhtauksia.
”Pelastustoimessa tehdään usein pitkiä työuria alan eri tehtävissä eikä altistumista esimerkiksi sammutustehtävissä voida useinkaan välttää. Kun riskinä on työstä johtuva altistuminen ja altistumisen aiheuttama mahdollinen terveyshaitta, tulee altistumista aiheuttavat tilanteet hallita ja poistaa parhaalla mahdollisella tavalla ja tekniikalla. Puhdas paloasema -malli auttaa tässä tavoitteessa. Siksi talotekniikassa tai sen teknisessä toteutuksessa ei saisi olla kompromisseja, kun puntarissa voi olla työntekijöiden terveys”, Yrjö Saastamoinen painottaa.
Teksti: Esa Aalto
Kuva: Kimmo Kaisto
