Työhyvinvointi 5.9.2020

Voimaa työhön lautaselta

Palomies-sairaanhoitaja Dan Karvonen kokkasi Niittykummun paloasemalla Espoossa joulukuussa 2015.

Palomies-sairaanhoitaja Dan Karvonen kokkasi Niittykummun paloasemalla Espoossa joulukuussa 2015.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen liikunnanohjaaja Esa Juhani Heinonen on ollut pelastajan työssä 25 vuoden ajan. Ruokalautasten sisältö on tuona aikana muuttunut rankasti.

Kehitystä on tapahtunut, mutta vieläkin syödään liian suuria annoksia. Se aiheuttaa keskivartalolihavuutta. Ruokailutapojen korjaamiseen olisi kyllä apua tarjolla Heinosen ja pelastusalan muiden ravintoneuvojien kautta, mutta sitä ei juuri käytetä.

”Näistä asioista ei ehkä uskalleta tai kehdata puhua. Ehkä myös häpeä voi estää asian tuomista esiin. Välttelevät asenteet saattavat liittyä pelastusalan miesvaltaisuuteen. Naisia kiinnostaa painonhallinta enemmän, mutta operatiivisella puolella heitä ei paljoa ole”, pohtii Heinonen.

Painonhallinta ei Heinosen mukaan olisi kovinkaan hankala operaatio. Monesti syömisen ongelmat johtuvat siitä, että jätetään aamupala ja välipalat väliin. Tämä aiheuttaa tarpeen syödä paljon päivällä ja illalla.

”Ratkaisuna toimisi se, että syödään pienempiä annoksia. Ruokailukertoja pitäisi olla useammin, henkilöstä riippuen noin 4–6 kertaa päivässä. Painopiste tulisi siirtää terveelliseen aamupalaan ja välipaloihin. Ottaa hedelmiä mukaan töihin. Ei se sen kummoisempaa ole.”

Myös työelämän ravintosuosituksia tut­kinut johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta toivoo, että ruokalautasen sisältöön kiinnitettäisiin enemmän huomiota aloilla, joissa henkinen ja fyysinen kuormittavuus on suurta.

Laitinen vertaa palo- ja pelastusalan työntekijöiden, etenkin savusukellusta tekevien, ruokavaatimuksia kestävyysurheilijoiden ruokavalioon.

Hän nostaa esille muun muassa säännöllisen ruokailurytmin. Pelastusalalla ruokaa tarvitaan 3–4 tunnin välein. Sellainen ruokailu on kuitenkin hankalaa työssä, jossa lähtö hälytykselle voi tulla milloin vain.

Tällaisessa tilanteessa pitää huolehtia vain isommasta kuvasta. Kun suurimmaksi osaksi saa pidettyä ruokailurytmin säännöllisenä ja muut terveysasiat kunnossa, keho kestää paremmin pieniä poikkeamia.

Lue lisää pelastusalan ruokailusuosituksista Pelastustiedon numerosta 6/2020.

Teksti: Petri Vanhanen. Kuva: Kimmo Kaisto / Pelastustiedon arkistokuva