Rikoslainuudistus tiukentaa ensihoitajien ja pelastustoimen henkilöstöä kohtaan tehtyjen väkivaltatilanteiden sanktioita.
Ensihoitajiin ja pelastajiin kohdistuvasta väkivallasta rangaistaan jatkossa nykyistä ankarammin. Huhtikuun 1. päivä voimaan tuleva rikoslain muutos selkeyttää auttajien asemaa ja vahvistaa heidän työturvallisuuttaan. Ensihoitajiin ja pelastajiin kohdistuva väkivalta rinnastuu jatkossa virkamiehiin kohdistuvaan väkivaltaan. Hälytystoiminnan vaikeuttamisesta voi saada jopa neljän vuoden vankeustuomion. Jatkossa väkivaltarikoksen rangaistavuus ei riipu siitä, käyttääkö ensihoitaja työssään julkista valtaa vai ei. Muutos selkeyttää merkittävästi ensihoitajien, pelastajien ja sopimuspalokuntalaisten asemaa väkivaltatilanteiden oikeuskäsittelyissä.
Ensihoitomestari Sanna Kauppinen Pirkanmaan hyvinvointialueelta sanoo, että uusi laki on tärkeä, jotta rangaistukset saadaan kovemmiksi. Vaikka sillä ei valitettavasti ole vaikutuksia tilanteisiin kentällä, se on hänen mielestään yhteiskunnalta vahva viesti siitä, että auttajien kohtaamaa väkivaltaista käyttäytymistä ei hyväksytä.
artikkeli jatkuu
Tuorein tilasto viime vuodelta osoitti, että uhka- ja väkivaltatilanteiden määrä on pienessä laskussa. Kauppinen kuitenkin pelkää, että näkyviin tulee vain jäävuoren huippu, sillä ilmoituksia uhka- ja väkivaltatilanteista tehdään edelleen liian vähän. Hän toivoo myös, että ala itsessään terhakoituisi, sillä kukaan muu ei asiaa nosta esille kuin ala itse.
”Toivoisin, että kenttäjohtojärjestelmä Kejosta saataisiin luotettavampi ilmoituskanava, jossa se olisi työntekijöiden helpompi tehdä. Ensihoitajien ei myöskään pidä itse vähätellä kohtaamiaan tilanteita, sillä ne eivät kuulu työhön.”
Hänen mukaansa tarvittaisiin ehdottomasti myös yhtenäinen kansallinen ilmoitusjärjestelmä.
Työturvallisuus on paljon muutakin
Palomestarina Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä Juha Höök on pitänyt jo useiden vuosien ajan esillä koko alan työturvallisuutta. Hän painottaakin, että paljon esillä olevat uhka- ja väkivaltatilanteet ovat osa työturvallisuutta. Hän on tyytyväinen uudesta lainsäädännöstä, mutta painottaa myös koulutuksen ja suojautumisen merkitystä. Minkäänlaista väkivaltaa alan työntekijöitä kohtaan ei pidä hyväksyä. Sallittua se ei ole ollut tähänkään asti, mutta nyt rangaistukset kovenevat, jos ja kun rikosilmoituksia alkaa tulla oikeuden käsiteltäväksi.
”Nyt voimaan astuvan lakimuutoksen myötä on syytä ymmärtää, että lakimuutos on oikea viesti julkisuuteen, mutta se ei poista alan kohtaamaa väkivaltaa ja sen myötä jo aiemmin esille tuotua koulutustarvetta ja toimivaa poikkeamaraportointia. Valitettavasti asia ei tällä lainsäädännöllä poistu työstämme.”
Juha Höök painottaa myös pelastustoimen ja sopimuspalokuntien tekemää ensivastetta tässä yhteydessä. Sitä olisi syytä tuoda esille voimakkaammin myös pelastuslaitosten kumppanuusverkoston käsitellessä ensihoitoa. Ensivasteen tekijät ovat monesti paikalla jopa ennen ensihoitoa erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
Hän peräänkuuluttaa edelleen valtakunnallista poikkeamaraportointia ja toivoisi, että ministeriö ohjeistaisi toiminnasta.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Pelastustiedon arkisto
