Työturvallisuus 29.8.2019
Facebook (24)

Ensivasteen tekijöiden työturvallisuudessa puutteita – kysely antoi huolenaiheita

Kittilän VPK:n ensivasteryhmän jäsenet harjoittelivat ensivastetoimintaa. Kuva on vuodelta 2013.

Kittilän VPK:n ensivasteryhmän jäsenet harjoittelivat ensivastetoimintaa. Kuva on vuodelta 2013.

Ensivasteen tekijöiden työturvallisuudessa on puutteita. Suurin puute turvallisuudessa on se, että moni ensivastetta tekevä ei saa tarpeellisia rokotuksia. Myös turvallisuutta lisäävissä varusteissa ja koulutuksessa on puutteita.

Suomen Meripelastusseura, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Punainen Risti järjestävät valtakunnallisesti ensivastekoulutusta. Järjestöjen ensivastetyöryhmä teki ensivastetoimijoille kyselyn, jolla haluttiin selvittää ensiauttajien työturvallisuutta. Kyselyyn pyydettiin vain yksi vastaus kustakin toimintaryhmästä kyselyn edustavuuden varmistamiseksi. Vastauksia kertyi kaikkiaan 187, josta 166 tuli sopimuspalokunnista. Kolme vastausta tuli viranomaispuolelta Rajavartiolaitokselta.

Onnettomuuden tai sairauskohtauksen sattuessa ensimmäisenä hoitoketjun lenkkinä paikalle saapuu usein kolmannen sektorin ensiauttaja, kuten esimerkiksi sopimuspalokuntalainen. Usein he toimivat harvaan asutuilla alueilla, joissa ambulanssi tulee kaukaa.

Yleisin rokotus hepatiitti

Ensivastetta tekevät palokunnat solmivat sopimuksen suoraan sairaanhoitopiirin kanssa.

Kyselyn perusteella ensivastekoulutusta antavat järjestöt ovat huolissaan ensiauttajien työturvallisuudesta.

”Ensivastetoiminnasta vastaavien sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten on paneuduttava nykyistä paremmin ensiauttajien työturvallisuuteen niin koulutusten, rokotusten kuin suojavälineidenkin osalta”, sanoo SPEKin kehittämispäällikkö Markku Savolainen.

Huolestuttava puute kyselyn mukaan on se, että jopa reilu kolmannes vastaajista ei saa minkäänlaista rokotusta tartuntavaaraan välttämiseksi. Yleisin rokotus oli hepatiitti, jonka oli saanut hieman yli puolet vastaajista.

Noin puolet vastaajista koki, ettei olut saanut työturvallisuuskoulutusta tai toimintaohjeita esimerkiksi pistotapaturman varalle tai tartuntavaaratilanteeseen.

”Tässä on alueellisesti suuria eroja. Jossakin koulutus on hoidettu paremmin kuin jossakin toisaalla. Kouluttajia on vaikea myös saada ilta- ja viikonloppuisin, jolloin sopimushenkilöstö voi osallistua koulutuksiin”, Savolainen toteaa.

Kyselyn mukaan toiminta henkisesti kuormittavassa tilanteessa ja mahdollisesti tarvittava jälkipurku hoidetaan hyvin. Jopa 87 prosenttia vastaajista kertoi, että siitä huolehditaan, vaikka parantamisen varaakin on.

”Tarkoitus on seuraavassa kyselyssä selvittää myös, kuinka paljon ensiauttajilla on työturvallisuuden suhteen läheltä piti -tilanteita”, Markku Savolainen kertoo.

Näin Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomessa ensivaste hälytetään erillisen hälytysohjeen perusteella. Sairaanhoitopiiri ja pelastuslaitos suunnittelevat yhdessä vasteen, jota voidaan tarpeen mukaan myös päivittää.

”Varsinais-Suomen pelastuslaitos hankkii ja kustantaa ensivastetoimijoiden suojavarusteet, kuten turvakengät, vihreät heijastimilla varustetut ambulanssihousut sekä heijastimilla varustetun vihreä-keltaisen suojatakin”, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen ensihoitopäällikkö Tomi Nieminen.

”Palokunnilla voi olla käytössään omia heijastinliivejä tai ne voivat olla pelastuslaitoksen hankkimia.”

Ensivasteen ohjaus- ja yhteistoimintaryhmissä on linjattu, että sopimuspalokunnat hankkivat itse ensivasteen kevytkypärät tai ne voivat käyttää sammutusvarusteiden kypärää. Kypärässä on silmiä suojaava visiiri.

”Viiltosuojaliivejä tai -hanskoja ei ole hankittu. Siitä on keskusteltu, mutta haluamme odottaa valtakunnallista linjausta tai suositusta. Ensivasteohjeiden mukaisesti on poliisin aina varmistettava kohteen turvallisuus sitä edellyttävissä tehtävissä”, Nieminen sanoo.

Ensivastetta tekevillä on käytössään normaalit hoitotyössä käytettävät suojakäsineet. Käsivalaisimet ovat usein osa yksikön perusvarustusta.

”Yksikönjohtajan HF-kuuloke kuuluu varusteisiin ja sen käytöstä on annettu myös ohje. Ensivasteyksikössä on yleensä yksi virve-päätelaite. Toisena päätelaitteena on ohjeistettu käyttämään pelastusyksikössä olevaa virve-päätelaitetta.”

Häkämittari tai varoitin ei kuulu varusteisiin, mutta ensivastetoimijat voivat hankkia sellaisella hyödyntämällä pelastuslaitoksen kilpailuttamaa hintaa. Pelastuslaitos huolehtii laitteen kalibroinnista ja huollosta.

”Häkämyrkytystilanteita varten on koulutettu ja korostettu ympäristön tarkkailun ja havainnoinnin merkitystä.

Rokotesuoja määritelty sopimuksessa

”Ensivastesopimuksessa on määritelty ensiauttajan rokotesuoja. Pelastuslaitos kustantaa ensivastetoimijoille B-hepatiittirokotteet.”

Neulanpistoja varten on olemassa toimintaohjeet. Ohjeet mukailevat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin neulanpistotapaturman ohjeita. Sopimuspalokunta työnantajana vastaa toimijan työterveyshuollosta.

”Sopimuspalokuntien ensivastetoimijoita on pyydetty ilmoittamaan ensivastetehtävissä sattuneet työtapaturmat, läheltä piti-tilanteet sekä muut poikkeamat pelastuslaitoksen yhdyshenkilölle, jonka kanssa tilanne käydään vielä läpi. Tilanteita voidaan myös koulutusmielessä käydä läpi muun muassa yhteistoimintaryhmässä. Ensivasteyksiköiden defusingtoiminnasta huolehditaan myös aktiivisesti.”

Ensivastetoimijalta edellytetään ensivastekurssia. Terveydenhuoltoalan tutkinnon omaava voi myös toimia ilman ensivastekurssia, mikäli he työskentelevät päätoimisesti sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa.

”Sairaanhoitopiiri antaa vuosittain koulutussuunnitelman, jossa on koulutusaiheet kuukausittain. Tänä vuonna on mukana erillinen uhka – ja vaaratilannekoulutus ja ensi vuonna on psykososiaalinen tuki eli defusing”, Tomi Nieminen kertoo.

”Työturvallisuutta käydään läpi niin perus- kuin ylläpitokoulutuksissakin. Alueellisissa koulutuksissa työturvallisuus on aina mukana. Ensivastetoimijat pitävät myös itse koulutus- ja hälytyskirjanpitoa, joka toimitetaan kerran vuodessa pelastuslaitoksen yhdyshenkilölle. Tilastoja käydään läpi ensivasteen ohjausryhmässä.”

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää koulutukset yhdessä pelastuslaitoksen kanssa ja SPEKin hyväksymät kurssinjohtajat toimivat kouluttajina.

”Sairaanhoitopiiri vastaa omien, 16 kouluttajan palkkakustannuksista. Yhteistyötä tehdään pelastuslaitoksen kouluttajien kanssa”, Nieminen sanoo.

Teksti: Esa Aalto
Arkistokuva: Pasi Koutaniemi