Nostolavatyöskentelyä Helsingin pelastuslaitoksella. Helsingissä työturvallisuus on melko hyvällä mallilla, pelastuslaitoksen nostolavatoiminnosta arvioidaan.
”Kyllä me tiedetään ja osataan.” Näihin sanoihin tiivistyvät korkealla työskentelyn riskit, sanoo Sami Huovila, korkean paikan työskentelyn pääkouluttaja, vs. paloesimies Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Pelastuslaitos on erikoistunut korkealla työskentelyyn.
Huovilan mukaan korkealla työskentelyn työturvallisuudessa on toivomisen varaa.
”Väittäisin, että siitä on aika vähän tietoa. Tässä mennään aika paljon musta tuntuu -linjalla.”
Pelastuslaitokset soveltavat kukin tavallaan, millaisilla välineillä ja koulutuksella korkealla työskennellään.
Huovila herättelee päällystöä miettimään oman alueensa korkean paikan työskentelyn valmiutta ja tasoa. Mitä työntekijöiltä velvoitetaan ja minkälaista koulutusta työntekijöille tarjotaan?
Huovila näkee, että jos korkealla työskentelyn harjoittelua tehtäisiin vain keikkoja varten, sen voisi lopettaa. Hän on ollut pelastuslaitoksella 16 vuotta, mutta köysikeikat voi laskea yhden käden sormilla. Periaate onkin se, että pelastuslaitoksella täytyy olla valmius pelastaa ihminen korkealta tai muuten vaikeasta paikasta.
”Jos joku loukkaantuu tai sairastuu ei-normaalissa ympäristössä, kuka hänet hakee sieltä, ellei palokunta?”
Keski-Suomen pelastuslaitos harjoittelee ihmisen pelastamista korkealta Luhangan tuulivoimapuistossa 8. marraskuuta. Ihminen evakuoidaan tuuliturbiinista 140 metrin korkeudelta.
Lue lisää korkealla työskentelyn työturvallisuudesta Pelastustiedosta 8, joka ilmestyy 9. marraskuuta!
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Teemu Heikkilä
