Koehenkilö seisoo rajoituslinjalla Pelastusopiston tutkimuksissa Pieksämäellä.
Pelastusopisto testasi sammuttajien kemiallista altistumista metsäpaloissa. Testeissä havaittiin häkää, syöpävaarallisia aineita ja jopa Tšernobylin aikaista radioisotooppia.
Metsäpalojen sammuttajat altistuvat monille terveydelle haitallisille, jopa syöpävaarallisille aineille. Tämä selvisi, kun Pelastusopistolla tutkittiin pelastajien kemiallista altistumista metsäpaloissa.
Altistumistutkimus on osa edelleen käynnissä olevaa hanketta nimeltä Pelastajien työvälineet ja suojavarusteet metsäpaloissa.
Tutkimukset tehtiin viime kesänä Pelastusopistolla sekä maastossa kulotuksen yhteydessä Pieksämäellä ja Kuhmossa. Pieksämäellä poltettiin kolme aluetta, Kuhmossa kokonainen saari. Lisäksi Pelastusopiston harjoitusalueella testihenkilöille rakennettiin erityinen maastopalorata.
Pelastusopistolla tutkittiin ensin koehenkilöiden lämpökuormitusta neljällä eri puvulla laboratorio-olosuhteissa ilman kemiallista altistumista. Kiinnostuneita oltiin siitä, millaisia lämpökuormituseroja löydetään rakennuspaloihin suunnitellun palopuvun ja kolmen metsäpalopuvun välillä, joiden alla käytettiin pitkälahkeisia ja -hihaisia teknisiä alusasuja. Näiden lisäksi koehenkilöiden päät suojattiin pelastuskypärällä, kädet työkäsineillä ja jalat varsinkengillä.
Metsäpalopuvusta järkevin suoja
”Rakennuspaloihin suunniteltu palopuku ei sovellu metsäpalojen sammuttamiseen”, kertoo tuloksista Pelastusopiston tutkija Juha Laitinen.
Raskas sammutuspuku antaa hyvän suojan, mutta sen lämpökuormitus on niin suuri, että haitat kumoavat hyödyt. Lisäksi asun alla ei lämmön takia voi pitää pitkiä, teknisiä alusvaatteita, jotka taas suojaavat ihoaltistumiselta.
Suojautumisen kannalta järkevin on metsäpalopuku, jonka alla on pitkähihainen ja -lahkeinen tekninen alusasu. Alusasua käytettäessä ihoaltistuminen väheni 90 prosenttia nilkoissa ja reisissä. Rinnassa ja selässä vaikutus oli 70 prosenttia. Suojautumista tehostaa puhallinavusteinen hengityksensuojain.
Lämpökuormitus liittyy vahvasti kemialliseen altistumiseen, sillä jos ihon lämpötila nousee viisi astetta, altistuminen nelinkertaistuu. Hikinen, kostea iho puolestaan läpäisee kemikaaleja jopa kahdeksankertaisesti normaaliin verrattuna.
Merkittävä altistuminen häälle
Kulotusmittauksissa selvisi, että sammuttajat altistuivat merkittävästi hiilimonoksidille eli häälle huolimatta siitä, että he käyttivät häkäilmaisimia. Keskimääräinen sammuttajien altistuminen oli 80 prosenttia hiilimonoksidin kahdeksan tunnin haitalliseksi tunnetusta pitoisuudesta. Lisäksi hetkellisesti suuria pitoisuuksia mitattiin useita kertoja tunnin aikana.
”Häkää pystyy välttelemään vain käyttämällä häkäilmaisinta, koska häkä on hajuton kemikaali, joka pääsee hengityksensuojaimenkin läpi”, sanoo Laitinen.
Lisäksi kulotustesteissä savusta löytyi paljon pölyhiukkasia, jotka nekin ylittivät haitalliseksi määritellyt pitoisuudet. Laitinen kertoo yllättyneensä siitä, että palopaikalta löytyi myös mahdollisesti syöpävaaraa aiheuttavia ja syöpävaarallisia aldehydejä. Niiden pitoisuudet olivat hyvin lähellä haitallista pitoisuutta. Aldehydejä syntyy, jos palaminen ei ole aivan täydellistä.
”Metsässä on kosteampiakin paikkoja, joissa materiaalit palavat kituuttaen.”
Mittauksissa todettiin myös syöpävaarallista bentso[a]pyreeniä. Lisäksi määrällisesti eniten PAH-yhdisteistä havaittiin naftaleenia. Palamisessa yleensäkin syntyvää syöpävaarallista bentseeniä löydettiin myös metsäpalosta.
Tšernobylinaikaista radioaktiivista isotooppia
Metsäpaloissa syntyvät aineet on hyvä noteerata, sillä ne lisäävät palomiesten syöpäriskiä. Vaikka yksittäisen aineen määrät olisivat pieniä, kokonaiskuormitus voi nousta suureksi.
”Niistä syntyy ikävä cocktail”, Laitinen sanoo.
Pieksämäen kulotustestissä löydettiin yllättäen myös radioaktiivista radioisotooppia, joka on muisto vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. Alueelle levisi tuolloin yksi pahimmista laskeumista Suomessa.
Nyt mitatut pitoisuudet sammuttajan hengitysvyöhykkeellä olivat jopa 18000-kertaisia normaaliin taustapitoisuuteen verrattuna. Pitoisuuden terveydellinen merkitys oli kuitenkin vähäinen, koska se oli vielä kaukana Säteilyturvakeskuksen toimenpiderajoista. Metsäpalojen todettiin kuitenkin lisäävän radioaktiivisuutta alueilla, jonne laskeumaa on tullut.
Laitinen painottaa, että suuriin metsäpaloihin ja pitkäkestoisiin sammutuksiin pitää ehdottomasti varautua Suomessakin. Ilmastonmuutos tuo meillekin pitkiä, kuivia kausia. On vain ajan kysymys, milloin Suomessakin ollaan Ruotsista tuttujen, massiivisten metsäpalojen äärellä.
”Varautumisessa tulisi huomioida sammuttajien hyvät suojavarusteet, metsäpalopuvut, tekniset alusvaatteet ja kunnolliset hengityksensuojaimet.”
Retkisuihkukin parempi kuin ei mitään
Pitkissä metsäpalorupeamissa korostuu huollon merkitys. Laitinen nostaa esimerkiksi ulkomailla käytettävät dekontaminaatiorekat, joihin palomiehet menevät likaiselta puolelta, ja tulevat puhtailla vaatteilla ulos puhtaalta puolelta.
”Kemikaalionnettomuuksissa käytettävien suihkujen tai retkisuihkujen tuominen metsäpalopaikoille ei ole huono asia, unohtamatta kosteuspyyhkeitä kasvojen puhdistukseen.”
Pelastusopiston testien perusteella metsäpaloissa altistuminen on merkittävä riski sammuttajille.
”Kemianteollisuudessa työnantaja on velvollinen hankkimaan sellaiset suojaimet, että työntekijöiden altistuminen saadaan kuriin. Samalla tavalla metsäpalon sammuttajallekin pitää löytyä kunnolliset suojaimet, ettei työssä tarvitse pilata omaa terveyttään.”
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Juha Laitinen
