Tieliikennepelastamisen harjoituksessa skenaario oli kahden auton kolari. Arkistokuva Oripään VPK:n harjoituksista.
Pelastuslaitokset ovat jo kehittäneet erilaisia suojaustoimia. Yhteinen valtakunnallinen ohje tiealueilla toimimiseen parantaisi turvallisuutta.
Pelastajien työturvallisuus tieliikenneonnettomuustehtävillä nousi jälleen puheenaiheeksi, kun rekka törmäsi onnettomuuspaikan raivaustöissä suojana käytettyyn palokunnan säiliöautoon huhtikuun puolivälissä Vihdissä. Onnettomuudessa vältyttiin henkilövahingoilta, mutta säiliöauto vaurioitui hinauskuntoon.
Suomen Palopäällystöliiton tieliikennepelastamisen toimikunnan puheenjohtaja, palomestari Juha Virolainen arvioi, että pelastustöissä tiealueilla tapahtuu läheltä piti -tilanteita vähintään muutamia viikoittain.
”Määrittäisin pelastajien työskentelyn tiealueella vaarallisimmaksi tehtäväksi, ihan siksi, että tehtäviä on niin paljon.”
Todennäköisyys onnettomuuteen kasvaa koko ajan
Virolainen kertoo, että yli 15 prosenttia kaikista pelastustoimen tehtävistä on tieliikenneonnettomuuksia, joissa toimitaan aktiivisesti tiealueella. Lisäksi tiellä voidaan toimia myös esimerkiksi liikennevälinepaloissa tai myrskyjen aiheuttamissa raivaustehtävissä.
”Todennäköisyys siihen, että pelastushenkilöstö joutuu onnettomuuteen tai käy jonkinlainen työtapaturma, kasvaa koko ajan.”
Suurin ongelma on autoilijoiden liian suuri tilannenopeus onnettomuusalueilla.
”Tällä hetkellä liikennevirtaa ei saada hidastettua siinä määrin, kuin työturvallisuuden näkökulmasta pitäisi.”
Pelastuslaitokset ovat valtakunnallisesti tiedostaneet tieliikennepelastamisen työturvallisuusriskit. Erilaisia suojaustoimia, kuten tilapäisiä liikennejärjestelyjä, liikenteenohjausta ja viranomaisyhteistyötä on kehitetty.
TMA-ajoneuvo on hyvä idea
Virolainen sanoo, että pelastustoimen yhtenevät ohjeet työskentelyyn tiealueella sekä kaikkien viranomaisten yhteiset toimintamallit auttaisivat parantamaan työturvallisuutta.
”Voimme vielä kehittää omaa näkyvyyttämme tiealueella, ja parantaa yhteistyötämme muiden viranomaisten kanssa.”
Tieliikennepelastamisen toimikunta on laatinut esityksen, jossa ehdotetaan yhteisen valtakunnallisen ohjeen laatimista tiealueilla toimimiseen. Se toimitetaan kesäkuussa sisäministeriölle.
”Tämän jälkeen voidaan perustaa työryhmä, jossa ovat edustajat kaikilta viranomaisilta. Saamme varmasti kokonaisvaltaisen ohjeen, jota pelastuslaitokset pystyvät toteuttamaan omilla alueillaan.”
Myös sopimuspalokunnat ovat reagoineet työturvallisuuteen tiealueilla. Leppävaaran VPK teetti vanhasta sammutusautosta TMA-ajoneuvon, johon on integroitu törmäysvaimennin. Virolainen sanoo, että idea on erittäin hyvä.
”Ongelma vain on, että työskentelyaikamme tiealueella on valtaosassa onnettomuuksista 20–30 minuuttia maksimissaan. Sopimuspalokunnilla on toki erilaisia sopimuksia, mutta viivettä tehtävälle lähtemiseen on olemassa. Hyötysuhde ei välttämättä ole niin suuri, kuin jos törmäysvaimennin olisi lähdön ensimmäisessä aallossa heti mukaan otettavissa.”
Ajaminen kuin joutoaikaa
Vakinaisella palokunnalla ei välttämättä ole riittäviä resursseja hankkia varsinaista TMA-ajoneuvoa. Pelastuslaitoksen hankkimien ajoneuvojen tulisi olla monikäyttöisiä suorituskykyvaatimuksien mukaisesti.
”Jonkinlainen TMA-peräkärryratkaisu voisi olla kustannustehokkaampi ja käytännöllisempi ratkaisu pelastuslaitokselle kuin ajoneuvon perään integroitu kokonaisuus”, Virolainen pohtii.
”Ruotsissa tällaisia menettelytapoja on. Vuonna 2016 kolme pelastushenkilöstöön kuuluvaa henkilöä menehtyi tiealueella Ruotsissa. Siellä on tehty paljon asioita, jotka parantavat näkyvyyttä liikenteessä ja luulen, että keskustelu törmäysvaimentimien käytöstä alkaa uudelleen meilläkin.”
Virolainen huomauttaa, että sopimuspalokuntien törmäysvaimentimet ovat ehdottomasti hyödyllisiä pitkäkestoisemmilla tehtävillä.
Mitä ihmisten liikennekäyttäytymiseen tulee, Virolainen arvioi, että se on muuttunut, koska elämme niin hektistä aikaa.
”Ihmisten pitää olla tavoitettavissa koko ajan ja mielellään myös ajaessa. Se on vähän kuin joutoaikaa, joka käytetään esimerkiksi puhelimessa puhumiseen, palaveriin ja niin edelleen. Kuitenkin kaikki, mitä autossa tehdään ajamisen lisäksi, lisää onnettomuuden riskiä.”
Menosten VPK:n liikenteenohjausperävaunu
Myös muilla palokunnilla on omia liikenteenohjaukseen tarkoitettua kalustoa. Pirkanmaalla toimivalla Menosten VPK:lla on liikenteenohjausperävaunu, jonka käyttämiseen on koulutettu koko palokunnan väki. Sitä varten he ovat käyneet Väyläviraston Tieturva-1 koulutukset ja liikenteenohjauskoulutukset. Myös saattoautokylttiä voidaan käyttää liikenteenohjausperävaunun yhteydessä.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Kirsi Kanerva
