Työturvallisuus 23.2.2021

Uhka- ja väkivaltatilanteet edelleen kasvussa ensihoidossa – pelastuslaitokset huolissaan fyysisen väkivallan lisääntymisestä tehtävillä

Ensihoitaja Ville Lindroth pukee päälleen viiltosuojaliiviä Hyvinkään asemalla vuonna 2018. Arkistokuva.

Ensihoitaja Ville Lindroth pukee päälleen viiltosuojaliiviä Hyvinkään asemalla vuonna 2018. Arkistokuva.

Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyys ja fyysisen väkivallan lisääntyminen ensihoitotehtävillä huolestuttaa pelastuslaitoksia.

Kuntaliiton koordinoima Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita vuodesta 2014 lähtien. Vuodesta 2016 vuoteen 2020 ilmoitukset ovat lisääntyneen 67 prosenttia.

Lue lisää: ensihoitajat kokevat usein työssään väkivaltaa ja sen uhkaa – lainsäätäjältä halutaan apua

”Raportoidut uhka- ja väkivaltailmoitukset ovat ensihoidossa edelleen ainoastaan jäävuoren huippu. Viime vuoden tilastoissa erityistä huolta herättää fyysisen väkivallan merkittävä kasvu”, kertoo vs. ensihoitopäällikkö Jukka Lehtola Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Fyysisen väkivallan tilanteita kirjattiin viime vuonna 46 kappaletta, mikä on 10 prosenttia kaikista raportoiduista tilanteista. Kasvua edellisvuoteen oli 130 prosenttia. Aiempina vuosina (2016-2019) vastaavia tilanteita on kirjattu vuosittain 16-21 kappaletta.

Uhkaavia tilanteita eniten ensihoidossa

Suurin osa väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa päihtyneen potilaan hoidon yhteydessä joko ambulanssissa, potilaan kotona tai ulkona. Vuonna 2020 tyypillinen uhka- tai väkivaltatilanteen aiheuttaja oli ensihoidon asiakas (89 prosenttia tapauksista), sukupuoleltaan mies (73 prosenttia) sekä päihtynyt (86 prosenttia).

Pääosa uhka- ja väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa, mutta niitä ilmenee vuosittain muutamia myös muissa pelastustoimen tehtävissä, kuten palotarkastusten yhteydessä. Tieto mahdollisesta väkivallan uhasta oli etukäteen tiedossa vain noin kymmenessä prosentissa tilanteista. Lopuissa tilanne tuli eteen yllättäen (60 prosenttia) tai tieto ei ollut saatavilla tehdyistä ilmoituksista (30 prosenttia).

”Hälytystehtävien lähtökohtana on aina asiakkaan hoidontarpeen arviointi, ensihoitoa vaativa tilanne tai muu pelastustoimen tuottama palvelu. Henkilöstön fyysinen koskemattomuus sekä työrauhan turvaaminen on tehtävillä ensisijaisen tärkeää”, sanoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattori Terhi Virtanen.

Tilanteiden seurantaan tarvitaan yhdenmukainen raportointijärjestelmä

Pelastuslaitoksissa on vuosien saatossa lisätty henkilöstön koulutusta ja parannettu suojavarustusta väkivaltatilanteiden varalta. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn tulee kuitenkin panostaa konkreettisin toimenpitein.

Paremman kokonaiskuvan aikaansaamiseksi pelastuslaitokset toivovat yhdenmukaista raportointijärjestelmää, jolloin tieto olisi helpommin saatavilla ja kynnys raportointiin madaltuisi.

”Yhdenmukainen raportointimenettely olisi tärkeä askel tilanteiden luotettavassa seurannassa. Raportointijärjestelmän integrointi esimerkiksi osaksi sähköisen potilastietojärjestelmän hoitokertomusta mahdollistaisi luotettavammat tilastotiedot”, Virtanen sanoo.

Lähde: Suomen kuntaliitto

Kuva: Teemu Heikkilä

Lue lisää