Ensihoito 4.11.2020

Ensihoitajat kokevat työssään useasti väkivaltaa ja sen uhkaa – lainsäätäjältä halutaan apua

Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitajat työssään.

Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitajat työssään.

Ensihoitajat kokevat työssään useasti väkivaltaa tai sen uhkaa. Alan järjestöjen tekemässä kyselyssä 1939 vastajaa kertoi, että ensihoitotyössä erityisesti sanallinen uhkailu ja uhkaava käytös on lähes jokapäiväistä. Lähes jokainen kyselyyn vastannut oli kokenut työssään kerran tai useammin väkivaltaa tai sen uhkaa.

Väkivaltatilanteet ovat yhä yleisempiä ja ne ovat myös raaistuneet. HUS:ssa ensihoidon kenttäjohtajana työskentelevä ja äskettäin vuoden ensihoitajaksi valittu Janne Keto totesi kyselyn julkistamisen yhteydessä, että enää eivät päihteiden käyttäjät kunnioita valkotakkista auttajaa samalla tavalla kuin ennen.

”Autettavat käyttävät kovempia päihteitä, kuten huumeita ja väkivaltaan johtavat tilanteet tulevat usein yllätyksellisesti.”

Ensihoitopäällikkönä Helsingin pelastuslaitoksella toimiva Kari Porthan totesi myös väkivaltatilanteiden yleistyneen ja niihin on vaikea varautua etukäteen.

”Ensihoitajat tekevät työtään pareittain eikä heillä ole mukanaan tilanteissa turvaverkkoja. Poliisi saadaan harvoin paikalle.”

Sekä Keto että Porthan pitävät alan järjestöjen kannanottoa tärkeänä ja katsovat ensihoitajan oikeusturvan parantamisen olevan välttämätöntä.

”Ensihoitaja pitää rinnastaa muihin viranomaisiin. Pelastajalla on viranomaisen asema, mutta vaihtaessaan vuoron aikana ensihoitotehtäviin hänellä ei ole samaa asemaa. Tämä on nurinkurista”, Porthan totesi.

Kannanoton vastaanottanut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp.) totesi suhtautuvansa asiaan äärimmäisen vakavasti, samoin kuin koko hallituksen suhtautuvan. Hän pitää tärkeänä, että asiaa viedään eteenpäin myös poikkihallinnollisesti.

”Kenenkään ei pidä pelätä työssään väkivaltaa.”

Apua asiaan ollaan hakemassa oikeusministeriössä valmistelussa olevalla lailla, jolla laiton uhkaus tulisi virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi.

”Syyttäjä voi nostaa syytteen henkeen ja terveyteen kohdistuvasta laittomasta uhkauksesta muun muassa ensihoitotyötä tekeviä kohtaan.”

Eduskuntaan laki on tarkoitus tuoda käsiteltäväksi ensi vuoden aikana.

Suomen Pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n johtaja Kim Nikula pitää lainvalmistelua hyvänä asiana, mutta toivoo, että ensihoitajien avuksi rikoslainsäädännössä otettaisiin käyttöön myös järeämmät keinot.

”Ruotsissa tiukennettiin rikoslainsäädäntöä sinivilkkuyhteisön eli turvallisuusviranomaisten uhka- ja väkivaltatilanteiden osalta. Rangaistukset kovenivat ja niistä voi saada neljästä vuodesta vankeutta aina elinkautiseen saakka riippuen teon vakavuudesta.”

Nikula toivoo, että meilläkin yhteiskunta antaisi yhtä vahvan signaalin, ettei turvallisuuden eteen työskentelevien työtä saa vaarantaa eikä häiritä.

Poikkeamista ilmoitetaan

Kysely osoitti, että väkivaltatilanteista ilmoitetaan aiempaa useammin. Poikkeamailmoitusten tekeminen väkivaltatilanteista oli lisääntynyt merkittävästi, mikä on myönteistä. Ilmoituksen oli tehnyt nyt noin 50 % vastaajista, joille se oli mahdollista. Kaksi vuotta aiemmin ilmoituksen oli tehnyt vain 18 %. Ongelmallista on, että niiden tekijät kokevat, ettei se johda mihinkään. Työnantajalla pitää olla keinot puuttua ilmenneeseen väkivaltaan tai sen uhkaan, ja tehdä tarvittaessa asiasta rikosilmoitus.

Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneen ensihoitajan asian saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi edellyttää rikosilmoituksen tekemistä. Vaikka poikkeamailmoituksia työpaikalla oli tehty aiempaa selvästi enemmän, rikosilmoitusten tekeminen oli kuitenkin kyselyn mukaan vähentynyt vuodesta 2018.

Järjestöjen mukaan tämä kertoo turhautumisesta siihen, että rangaistukset työtehtävissä kohdatusta väkivallasta ovat erittäin lieviä. Vastaajista 91 % toivoi parempaa oikeusturvaa.

Kyselyn mukaan 56 % kaikista vastaajista oli saanut työnantajan järjestämää koulutusta uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Väkivallan kohteeksi joutuminen on ensihoitotyössä kuitenkin niin valitettavan yleistä, että koulutusta tulee olla saatavilla kaikissa työpaikoissa kattavasti.

Kolme toimenpidettä

Ensihoitoalan väkivalta -kyselyn tehneet Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry, Suomen Ensihoitoalan Liitto SEHL ry, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL ry vaativat, että päättäjä ottaa tilanteen vihdoin vakavasti ja ryhtyy konkreettisiin toimiin.

Järjestöt esittävät tänään julkistetussa kannanotossaan kolmea toimenpidekokonaisuutta, jotka on käynnistettävä välittömästi:

Kansallinen ohjelma ensihoidon työturvallisuuden parantamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön tulee käynnistää välittömästi ensihoidon ja ensivastetoiminnan työturvallisuuden parantamiseen tähtäävä kansallinen hanke tavoitteena vähentää uhka- ja väkivaltatilanteiden syntymistä ja edistää alan turvallisuuskulttuuria.

Rikoslain rangaistusasteikon tiukentaminen

Työturvallisuuden hälyttävään heikkenemiseen täytyy vastata lainsäädännöllisin keinoin ja rikoslakia tulee päivittää vastaaman nykytilannetta. Ensihoitotyötä tekeviä kohtaan kohdistuvasta väkivallasta tulee langettaa tuomiot kuten virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Rangaistusasteikon kiristämisellä olisi ensihoitajiin kohdistuvaan väkivaltaan ennaltaehkäisevä vaikutus.

Väkivallan syiden tunnistaminen ja panostaminen ennaltaehkäisyyn yhteiskunnassa laajasti

Ensihoitoalalla työssä kohdattu väkivalta pitää tunnistaa ja tunnustaa ilmiönä ja sen vähentämiseksi pitää löytyä keinoja yhteiskunnassa laajemmin. Parempia ratkaisuja tarvitaan esimerkiksi päihdeongelmien vähentämiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuteen.

Teksti: Esa Aalto
Kuva: SPAL/Mikko Vähäniitty

Lue lisää