Ulkomailta 26.1.2021

Sähkölentokoneiden vaarat pelastajille – ongelmat samoja kuin sähköautoilla

Kuvakaappaus: 118 swissfire.ch 6/2019.

Kuvakaappaus: 118 swissfire.ch 6/2019.

Sähkö- ja polttomoottorilentokoneen erot eivät näy päällepäin. Potkurin takana on yksinkertainen sähkömoottori, jota syöttää kolme vahvavirtakaapelia. Ne lähtevät vaihtosuuntaajasta, jonka puolijohteet ohjaavat moottorin eri vaiheisiin menevää virtaa.

Ohjausyksikkö säätää eri mitattavia suureita, kuten virtoja ja jännitteitä. Se myös valvoo lämpötiloja sekä muita turvallisuuden kannalta tärkeitä tietoja. Sen tehoelektroniikka ottaa virtaa, yleensä kahden vahvavirtakaapelin kautta, joko jakokaapista (jossa on latausliitin) tai suoraan akusta.

Mitä siis palokuntien tulisi tietää? Ongelmat ovat samoja kuin sähköautoilla. Näissä lentokoneissa on 400–600 voltin tasajännite eli sama kuin raitiovaunujen ajojohdoissa. Eristämättömien osien koskettaminen on siten hyvin vaarallista.

Vaikka moottorin teho on vain muutamia kilowatteja, järjestelmä on mitoitettu yli 100 ampeerin virroille. Näin suuri virta riittää synnyttämään voimakkaan valokaaren ja hitsaamaan mitkä tahansa metallipinnat kiinni toisiinsa. Tämän takia hydraulisen leikkurin käyttöä puristukseen jääneen lentäjän irrottamiseen on huolellisesti harkittava.

On huomattava, että lentokoneessa on useampia akkulohkoja. Standardien mukaan jokaisessa lohkossa on oltava sähkömekaaninen katkaisija, jolla järjestelmä saadaan jännitteettömäksi. Emme tosin tiedä, kuinka hyvin se toimii onnettomuudessa.

Sähköverkosta poiketen lentokone ei ole maadoitettu. Tästä tiedosta ei kuitenkaan voi päätellä, onko lentokoneen osien välillä potentiaali­eroja.

Akun ja siitä lähtevien vahvavirtakaapelien sijainti riippuu konetyypistä. Todennäköisimmät paikat ovat siipien väli sekä ohjaamon edessä tai takana. Sveitsin määräysten mukaiset vahvavirtakaapelit ovat oranssin värisiä.

Sähköautojen palot ovat osoittaneet, että litiumioniakun palo on erittäin kuuma ja vaikea sammuttaa. Ainoa keino on jäähdyttää akkua runsaalla vedellä. Kennojen sisältämistä kemikaaleista riippuen savussa voi olla erittäin myrkyllisiä kemikaaleja kuten fluorivetyä ja fosforihappoa, ja raskasmetalleja, kuten kobolttia, nikkeliä tai mangaania.

Savusta on siis pysyttävä erillään ja tarvittaessa käytettävä henkilönsuojaimia. Jos lentokone palaa hallissa, palossa voi muodostua myös vetyä ja grafiittipölyä. Vioittunut akku saattaa syttyä itsestään tuntien tai vuorokausien kuluttua.

Jos järjestelmä ei ole jännitteetön, tahaton kaasuvivun kosketus saattaa käynnistää moottorin. Potkuriin on siis pidettävä turvaetäisyys ja tarvittaessa on estettävä lentokonetta lähtemästä liikkeelle.

Jos sähkölentokone on laskeutunut vesistöön, se on maadoitettu eikä rakenteiden potentiaaliero aiheuta vaaraa pelastajille. Koneen sisäiset jännitteet on silti otettava huomioon lentäjää pelastettaessa. Veden joutuminen akkuun saattaa synnyttää vetyä.

Sähkölentokoneella on todennäköisesti rakettivarjo, jonka riskejä pelastajille käsiteltiin aikaisemmassa artikkelissa (Pelastustieto 3/2018).

 

 

 

Teksti: Peter Lacher
118 swissfire.ch 6/2019
Käännös: Risto Lautkaski

Lue lisää