Varautuminen 31.1.2019

Mikä meitä voi uhata? – kansallinen riskiarvio valmistui

Sään ääri-ilmiöt ovat yksi uhka, johon pitää kyetä varautumaan. Kiira-myrsky riehui toissa vuonna pääkaupunkiseudulla.

Sään ääri-ilmiöt ovat yksi uhka, johon pitää kyetä varautumaan. Kiira-myrsky riehui toissa vuonna pääkaupunkiseudulla.

Suomen kansallinen riskiarvio on valmistunut. Tavoitteena on ennakoida Suomeen kohdistuvia äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia toimia tai jopa avun pyytämistä muilta mailta. EU:n pelastuspalvelumekanismi velvoittaa kaikkia jäsenmaita tekemään kansallisen riskiarvion. Suomen riskiarvio toimitettiin Euroopan komissiolle joulukuussa 2018.

Riskiarviossa on pyritty löytämään riskejä, joilla on laajaa kansallista merkitystä ja arvioimaan niiden vaikutusta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen, terroristinen isku tai ilmastonmuutoksesta aiheutuvat häiriöt.

”Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen lisää jo nykyisin tunnettujen sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia riskejä, kuten tulvia, rajuilmoja ja metsäpaloja. Samalla se tuo uusia, hitaammin kehittyviä riskejä. Näkyvimpiä vaikutuksia ovat viime vuosina olleet metsätuhot ja pitkät sähkökatkot”, riskiarvion valmistelusta vastannut ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio kertoo.

”Kansallisessa riskiarviossa huomioitiin nyt myös taloudelliset vaikutukset. Elintärkeiden toimintojen turvaaminen kokonaisvaltaisesti on riskinarvion ja strategian keskeinen tavoite”, toteaa varautumisjohtaja Jussi Korhonen.

Kansallinen riskiarvio kattaa 20 uhkamallia tai häiriötilannetta, jotka ovat Suomessa mahdollisia. Häiriötilanteet on jaettu yhteiskunnan vakauteen, teknologiaan ja logistiikkaan sekä terveysturvallisuuteen liittyviin uhkiin ja laajoihin onnettomuustilanteisiin. Samalla on arvioitu sitä, onko häiriöiden todennäköisyys kasvanut vai pysynyt ennallaan.

Kansallisen riskiarvion laatimisen kanssa on samaan aikaan valmisteltu alueelliset riskiarviot, joissa otetaan tarkemmin huomioon alueille ominaiset uhat tai häiriötilanteet. Tarkoitus on, että valtakunnallisen riskiarvion kokonaisuus muodostuu kansallisesta sekä alueellisista riskiarvioista.

Riskiarvioiden laatimista kehitetään sisäministeriön johdolla. Sisäministeriön tavoitteena on, että sekä kansallisen että alueellisen tason riskien arviointi kehittyy jatkuvaksi prosessiksi.

Työn ohjauksesta on vastannut Turvallisuuskomitea.

Teksti: Esa Aalto
Kuva: Mikael Rantalainen