Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella otettiin käyttöön uudet virkanimikkeet.
Turvaa maaseudulle -hanke on kiertänyt Pohjois-Karjalan maakuntaa jo kolmen ja puolen vuoden ajan. Hankkeen aikana järjestetyissä noin tuhannessa tilaisuudessa on tavoitettu reilut 18 000 maaseudun asukasta.
Tilaisuuksissa on jaettu turvallisuustietoa, edistetty kylän turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä innostettu kyläläisiä mukaan pelastusryhmätoimintaan. Tällä hetkellä maakunnan alueella toimii 54 kylän pelastusryhmää, joissa on valmiina auttamaan yli 500 aktiivista lähimmäisen auttamisesta innostunutta kyläläistä.
Kylän pelastusryhmä -toiminta on Pohjois-Karjalassa kehitetty vapaaehtoisen auttamisen malli, mikä tukee erinomaisesti harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. Erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa korostuu viranomaisavun lisäksi omatoiminen varautuminen, kriisinkestokyky sekä naapuriaputoiminta.
Parempaa kriisinsietokykyä
”Kylän pelastusryhmätoiminnalla parannetaan erinomaisen hyvin yksilön ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Toiminnassa mukana olevilla ihmisillä on keskivertoa paremmat valmiudet omatoimiseen varautumiseen ja itsenäiseen selviytymiseen sekä naapuriavun antamiseen. Pelastusryhmät kykenevät myös tarvittaessa toimimaan pelastustoimen tukena erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa”, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi kertoo.
Turvaa maaseudulle -hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos. Hankekumppaneina toimivat Pohjois-Karjalan pelastusalanliitto ja Maaseudun Sivistysliiton Itä-Suomen aluetoimisto. Hankkeen avulla tuetaan kylien ja maaseudun kehittämistä sekä lisätään asuinympäristön turvallisuutta.
Hankkeen toteutusaika on 1.7.2015-30.7.2019, jonka jälkeen kylien pelastusryhmätoiminnan jää pysyväksi toiminnaksi Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle. Hanke on saanut rahoituksen maaseuturahastosta.
Väestö ikääntyy, henkilöstö vähenee
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen viime vuosi oli tehtävämäärältään pelastuslaitoksen historian vilkkaimpia vuosia. Pelastus- ja ensihoitotehtävien määrän ennustetaan edelleen pitkällä aikavälillä kasvavan erityisesti maakunnan väestön ikääntymisen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen vuoksi.
Samaan aikaan haastetta tuo henkilöstön riittävyys, mihin vaikuttaa muun muassa sopimuspalokuntalaisten ikääntyminen ja väheneminen sekä päätoimisen henkilöstön rekrytoinnin vaikeutuminen.
”Näen pelastuslaitoksen tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia, mutta samalla kannan pelastusjohtajana myös pientä huolta maakunnan ja erityisesti harvaan asutun maaseudun turvallisuudesta”, Viitaniemi tuumaa.
Harva-alueen asiat hallitusohjelmaan
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos esitti hiljattain sisäministeriölle hallitusohjelmatavoitteisiin kirjattavaksi pelastustoimen palveluiden ylläpitämistä ja kehittämistä harvaan asutulla maaseudulla. Tavoitteena on varmistaa pelastustoimen palvelujen tuottaminen sekä siihen liittyvä yhteistyö Pohjois-Karjalan kaltaisissa maakunnissa myös tulevaisuudessa.
Harva-turvallisuuden näkökulma on erittäin tärkeä, mikäli pelastustoimen ja yhteistyöviranomaisten tuottamat turvallisuuspalvelut halutaan tuottaa yhdenvertaisesti ja kattavasti koko maassa. Henkilöstön riittävyys erityisesti pienillä maakunnan paloasemilla sekä pelastustoimen järjestelmän ylläpitämisen vaikeudet harvaan asutulla maaseudulla on tunnistettu pelastuslaitoksen suurimmaksi toiminnalliseksi riskiksi ja tulevaisuuden haasteeksi.
Pelastuslaitos esitti tulevaan hallitusohjelmaan kirjattavaksi, että sopimuspalokuntatoimintaa kehitetään erillisrahoituksella, Kylän pelastusryhmä -toimintaa laajennetaan valtakunnalliseksi toiminnaksi ja että viranomaisyhteistyötä tiivistetään.
Lähde: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
Kuva: Kimmo Kaisto
