Venäjän sodankäynnin Ukrainan siviiliväestölle aiheuttamat tuhot ja väestön yritykset suojautua venäläisten ohjus- ja muulta tulitukselta ovat näkyneet useasti uutis- ja ajankohtaisaiheissa. Onko tämä tieto vaikuttanut suomalaisten suhtautumiseen väestönsuojeluun? Asiaa pyrittiin arvioimaan joulukuun 2022 alussa tehdyssä mielipidetutkimuksessa, jossa vertailusyistä käytettiin monia samoja kysymyksiä kuin vastaavassa tutkimuksessa elo–syyskuussa 2019. Kummankin tutkimuksen aineiston on hankkinut Väestönsuojien rakentamisyhdistys ry käyttämällä Taloustutkimus Oy:n kyselytutkimuksia.
Niin vuonna 2019 kuin vuonna 2022 tuhannen hengen otos on edustanut tilastollisesti luotettavasti 15–79-vuotiaita suomalaisia (ei kuitenkaan Ahvenanmaan väestöä). Uusimmassakin tutkimuksessa käytettiin useita turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, ja aineistoa tarkastellaan käytettävien taustatietojen (muun muassa sukupuoli, ikä, asuinalue ja puoluekanta) mukaan jatkoanalyyseissa. Nyt voidaan kertoa ensimmäisiä havaintoja erityisesti väestönsuojia käsittelevien kysymyksien osalta.
Loogista varmuutta siitä, että mielipiteiden mahdolliset muutokset johtuvat juuri ja vain Venäjän sodankäynnistä eikä jostain muista syistä, ei ole, mutta vahva oletus tällaisesta syysuhteesta voitaneen yleisen kokemuksen pohjalta tehdä.
(Esitetyissä tiedoissa ei ole merkitty ei osaa sanoa -vastausten prosenttiosuutta, joka saadaan vähentämällä kantaa ottaneet sadasta prosentista. Myöskään kysymyksien tarkempia vaihtoehtoja, kuten täysin tai melko samaa mieltä / eri mieltä, ei tässä vielä laajalti esitellä, vaan eri asteiset plus- ja miinus-vastaukset on laskettu yhteen.)
Näkemyksiä väestönsuojan vaikutuksesta turvallisuuden eri näkökulmiin arvioitiin seuraavin kysymyksin:
”Väestönsuojat lisäävät suomalaisten turvallisuutta.”
Tämän väitteen kanssa samaa mieltä oli 68 % vuonna 2019 ja 88 % vuonna 2022. Vastaavasti eri mieltä oli näinä vuosina 23 % ja 9 %.
”Väestönsuoja on tarpeellinen suojaamaan väestöä poikkeusoloissa.”
Samaa mieltä oli 80 % vuonna 2019 ja 92 % vuonna 2022, eri mieltä 13 % ja 4 %.
”Lähellä oleva väestönsuoja on tai olisi tärkeä turvallisuudelleni.”
Samaa mieltä oli 69 % vuonna 2019 ja 83 % vuonna 2022, eri mieltä 22 % ja 13 %.
Näissä kysymyksissä numerot puhunevat puolestaan: Jo aikaisemminkin suuren enemmistön myönteinen mielipide on joka turvallisuusnäkökulmassa vahvistunut merkittävästi.
Kolme kysymystä luotaa kantoja suojarakentamisen taloudelliseen hyväksymiseen:
”Väestönsuoja lisää asumiskustannuksia liikaa.”
Tämän väittämän kanssa samaa mieltä oli 20 % vuonna 2019 ja 11 % vuonna 2022. Eri mieltä oli vastaavasti 49 % ja 63 %. Tähän kysymykseen saadaan paljon ei osaa sanoa -vastauksia (noin kolmasosa), ehkä siksi, ettei kustannuksista liene paljoa tietämystä.
”Pitäisikö väestönsuojien rakentamisesta luopua?”
Luopumista kannatti 10 % vuonna 2019 ja 5 % vuonna 2022. Suojarakentamisesta luopumista vastusti näinä vuosina 61 % ja 81 %.
”Olisiko nykyiset väestönsuojat pidettävä kunnossa?”
Kunnossa pitämistä kannatti 89 % vuonna 2019 ja 95 % vuonna 2022. Toista mieltä oli 6 % ja 3 %.
Väestönsuojien taloudellinen rasitus ollaan entistäkin valmiimpia hyväksymään, ja niiden rakentamisen ja kunnossa pitämisen kannatus on noussut lisää aiemmalta korkealta tasoltaan.
Tietämystä väestönsuojista arvioitiin joillakin kysymyksillä:
”Väestönsuojista ja väestönsuojelusta puhutaan julkisuudessa liian vähän.”
Tämän väitteen hyväksyi 78 % vuonna 2019 ja 75 % vuonna 2022. Väittämän kanssa oli eri kannalla 13 % ja 18 %.
”Minulla ei ole tarpeeksi tietoa väestönsuojista.”
Tätä mieltä oli 64 % vuonna 2019 ja 65 % vuonna 2022. Toista mieltä oli vastaavasti 33 % ja 35 %.
”Tiedän, missä kotini lähellä on väestönsuoja, johon voisin mennä poikkeusoloissa.”
Tämä väittämä esitettiin vain uusimmassa tutkimuksessa, joulukuussa 2022. Sen kanssa oli kaikkiaan samaa mieltä 46 % (täysin samaa mieltä 27 %) ja eri mieltä 49 % (täysin eri mieltä 33 %).
Suomalaisten näkemykset väestönsuojelun ja väestönsuojien riittävästä käsittelystä julkiuudessa ovat paljon useammin kriittisiä – kolme neljästä – kuin hyväksyviä, mikä arvio ei ole merkittävästi muuttunut kolmen vuoden aikana – vain hieman vähemmän kriittiseksi. Molempina tutkimusajankohtina lähes kaksi kolmesta vastaajasta katsoi itsellään olevan liian vähän tietoa väestönsuojista. Joulukuussa 2022 noin puolet vastaajista totesi tietävänsä kotinsa läheisyydessä olevan väestönsuojan ja lähes yhtä moni ei.
Ukrainassa käytävä sota – tuskin mikään muu asia ainakaan merkittävästi – on siis näiden tutkimustietojen mukaan lisännyt suomalaisten jo aikaisemmin myönteisiä näkemyksiä väestönsuojista (ja väestönsuojelusta) vielä merkittävästi korkeammalle tasolle. Näkemykset väestönsuojatiedottamisesta sen sijaan eivät ole muuttuneet merkittävästi, ja suuri osa suomalaisista näyttää tuntevan epävarmuutta väestönsuojatietämyksestään.
Tutkimusta tullaan käsittelemään myöhemmin syvällisemmin. Vuoden 2019 tutkimuksesta on tietoa julkaisussa Kansalaisten käsityksiä väestönsuojelusta, SPEK puheenvuoroja 9.
Kirjoittaja VTM, FM Markku Haranne on vapaa tutkija, valtion pelastushallinnon virkamies vuosilta 1987–2014.
Kuva: Kimmo Kaisto
