Haagan pelastusasemalla vasemmalta väestönsuojelun erityissuunnittelija Pasi Raatikainen, Lvivin pelastusyliopiston yliopettaja Oleksandr Lazarenko, varautumisen opettaja Tomi Rask, väestönsuojelun suunnittelija Pekka Leinonen, Lvivin pelastusyliopiston koulutussuunnitteluosaston päällikkö Mykola Sychevskyj ja tulkkina toiminut Andre Samberg. Kuva: Kimmo Kaisto.
Suomi sai alkukeväästä 2023 kaksi harvinaista vierasta Ukrainasta Lvivin valtiollisesta pelastusyliopistosta. Matkan päätavoite oli tutustua suomalaiseen pelastustoimeen ja koulutusjärjestelmään.
Vieraat osallistuivat Porissa Yritykset osana Ukrainan jälleenrakentamista -seminaariin. Osallistujia oli yli sata muun muassa yritysmaailmasta ja Puolustusvoimista. Porissa ukrainalaisten esitysten aiheina oli Siviiliyhteiskunnan ja viranomaisten yhteistyö sotatilanteessa sekä Jälleenrakennus paikallisin silmin. Mailla voisi olla annettavaa toisillensa koulutus- ja osaajavaihdon tiimoilta. Tapahtuman järjestivät Porin Kaupunki ja Prizztech Oy osana KAMU – Kriisistä kasvun mahdollisuuksiin ja uudistumiseen -hanketta, jota rahoittavat Satakuntaliitto EAKR-rahoituksella sekä Porin seudun kunnat.
Suomessa vieraillut Oleksandr Lazarenko on tutkimusjohtaja, yliopettaja ja apulaisprofessori Lvivin pelastusyliopiston pelastus- ja palontorjuntataktiikan laitoksella – sen lisäksi myös tekniikan tohtori ja everstiluutnantti. Toinen vieraista eli Mykola Sychevskyj on koulutussuunnitteluosaston päällikkö ja everstiluutnantti. He tulivat Suomeen Porin kaupunginjohtajan kutsusta.
—————————
Ukrainan Lvivin valtiollinen pelastusyliopisto on kahden ministeriön valvonnan alla toimiva puolisotilaallinen organisaatio: Ukrainan sisäministeriön alainen pelastajatoiminnan ohjauksen osalta ja Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön alainen koulutus- ja opetussuunnitelmien kehittämisen osalta. Hallinnollisesti pelastusyliopiston alaisuudessa oman 24/7 valmiudessa olevan harjoituspelastusaseman lisäksi toimivat pelastusopisto sekä pelastuspainotteinen lukio. Pelastusyliopisto vastaa päällystökoulutuksesta ja pelastusalan tutkija- sekä tohtorikoulutuksesta. Pelastusopisto vastaa alipäällystön ja pelastajakoulutuksesta. Pelastuspainotteinen lukio antaa valmiudet hakeutua pelastajakoulutukseen.
—————————
”Tiivis viisipäiväinen vierailu Suomessa oli mahdollista toteuttaa EU-rahoituksen ansiosta ja AIR4HUM Oy:n avulla. Vieraat tutustuivat myös Satakunnan pelastuslaitokseen ja Turvallisuuskeskuksen harjoitusalueeseen Porissa. Lisäksi saimme kutsun vierailla Helsingin Pelastuskoulussa ja Helsingin pelastuslaitoksella. Matkan päätteeksi oli tapaaminen pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan luona sisäministeriössä. Pelastusylijohtajan kommentin mukaan vastaavaa ukrainalaisten vierailua ei ole ollut aikaisemmin Suomessa”, tulkkina toiminut Andre Samberg kuvailee.
Haasteena kattava ja nopea tiedottaminen
Yliopettaja Oleksandr Lazarenkon mukaan Venäjän hyökkäyssodan alkupäivinä oli haasteita, koska palomiehillä ei ollut tarpeeksi kokemusta esimerkiksi putoamisvaarallisella alueella työskentelystä ja räjähteiden sekä miinojen tunnistamisesta sortuneissa rakennuksissa. Viime aikoina on aloitettu siviilien koulutukset erilaisten vaarojen tunnistamisessa.
Ihmisiä on opetettu suojautumaan muun muassa fosforipommeilta, ja niiden aiheuttamiin paloihin on kehitetty sammutteita.
”Haasteena on ollut myös kattava ja nopea tiedottaminen kansalaisille, koska kaikki vaatii sähköä. Varautumista alettiin kehittää voimakkaasti Krimin miehityksen vuoden 2014 jälkeen. Yhteistyökumppaneiden kanssa tutkimme satelliittien hyödyntämistä ja saimme liikkuvia asemia väestön hälyttämiseen myös yliopistolle ja viranomaisille. Aikaa hälyttämiseen on usein vain muutama minuutti. Ensimmäisinä päivinä sodassa tarvittiin myös vertaistukea ja psykologeja auttamaan suhtautumisessa tilanteeseen. Meillä yliopistossa on myös erikoispsykologikoulutusta”, Lazarenko sanoo.
”Puhuimme Porin seminaarissa turvallisuuskoulutuksesta, joka antaisi valmiudet suomalaisille lähteä avuksi Ukrainaan. Viiden päivän peruskoulutus rakennusmiehille annettaisiin Suomessa ja sen jälkeen olisi kahden päivän lisäkoulutus Ukrainassa. Vastaavasti Ukrainasta voisi tuoda tänne oppilasyksikön harjoittelemaan,” koulutussuunnitteluosaston päällikkö Mykola Sychevskyj kertoo.
”Kiitos kansainvälisen tuen, pelastustoimella on nyt varusteita. Toki menetämme ajoneuvoja hyökkäysten myötä. Esimerkiksi Englannista saatuja ajoneuvoja olemme itse muokanneet ohjauksen osalta. Eurooppalaiset modernit paloautot sisältävät kalustoa, jolla on varauduttu vähän kaikkeen – näitä ”yleispaloautoja” tarvitsisimme paljon lisää. Meillä on enemmän juuri tiettyihin onnettomuuksiin suunniteltuja yksiköitä. Raskaspelastusautoja voisi olla myös enemmän”, Lazarenko kuvailee.
Tarvetta putoamisvaarallisella alueella työskentelyn koulutukseen
Pelastuskoulun johtaja, koulutuspäällikkö Jari Lempinen yhdessä varautumisen opettaja Tomi Raskin kanssa esitti vieraille Helsingissä Pelastuskoulun pelastajakoulutusta. Vieraiden eräs kiinnostuksen kohde oli putoamisvaarallisella alueella työskentely. Tarve sellaiselle koulutukselle turvallisessa paikassa on ilmiselvä Ukrainassa.
Jatkovierailulla Helsingissä Tomi Rask otti vieraat vastaan väestönsuojelun erityissuunnittelija Pasi Raatikaisen kanssa Haagan pelastusasemalla. Helsingin pelastuslaitos on pitänyt Ukrainan sinikeltaista lippua saloissaan viime keväästä lähtien.
”Tämä oli odotettu keskusteluhetki. Se avasi minulle näkökulmia pelastustoimesta sotaa käyvässä maassa sekä vahvisti suomalaisen väestönsuojelun tärkeyttä. Koulutusjärjestelmästä keskustelimme osaamistason ja meidän monitaito-osaamisemme näkökulmasta. Erot pelastajien koulutusajassa – heillä viisi kuukautta ja meillä kaksi vuotta – selittyivät hyvin. Keskustelimme myös koulutus- ja osaajavaihdon mahdollisuuksista. Tässä tilanteessa asiaa ei viedä eteenpäin, mutta mahdollisuuksia ja lisäselvittämistä voisi edistää”, Tomi Rask kuvailee.
”Ukrainalaisten vierailusta jäi mieleen heidän halunsa tehdä yhteistyötä kansainvälisesti ystävällismielisten maiden kanssa. Heillä on selkeä tarve ja halu kehittää omaa toimintaansa. Yhteistyö vaatinee toki kansallisen tason yhteistoimintaa, mutta operatiivisen tason tekninen ja kalustokoulutus saattaisivat olla kiinnostavia. Ukrainalaisilla on paljon meille opetettavaa muun muassa stressinhoidossa (defusing), räjähteiden tunnistamisessa, raivaamisessa, taistelunkestävyyden lisäämisessä ja niin edelleen”, Pasi Raatikainen sanoo.
Teksti: Kimmo Kaisto
Kuvat: Andre Sambergin albumi
Yhteistyötä ja apua sodan alusta lähtien
Suomi muiden EU-maiden kanssa on toimittanut Ukrainaan pelastustoimen monipuolista materiaaliapua sodan alusta lähtien. Paikallisten pelastustyöntekijöiden laitetyyppikoulutuksessa on haasteita kirjavan kaluston takia, vaikka toimintaperiaatteet ovat samoja. Laajamittainen koulutusvastuu on Ukrainan Lvivin valtiollisella pelastusyliopistolla, joka tekee myös muun muassa tarvittavat suositukset ja käyttäjäoppaat.
