Päävastuu festivaalin turvallisuudesta on tapahtuman järjestäjällä, pelastusviranomainen puolestaan valvoo, että tapahtuman turvallisuusjärjestelyt toteutetaan pelastussuunnitelmassa ilmoitetun mukaisesti. Arkistokuva Flow'sta Helsingistä vuodelta 2016. Kuva: Teemu Heikkilä.
Suuret yli 25 000 osallistujan yleisötapahtumat voivat kuormittaa pelastustoimen ja ensihoidon resursseja eri tavoin. Pelastustoimen resurssien käyttö painottuu tapahtuman suunnitteluvaiheeseen, ja hyvällä riskinarvioinnilla ja ennakoinnilla voidaan tehokkaasti vähentää pelastustoimen hälytystehtäviä tapahtuman aikana. Ensihoidon kuormituksen on tutkittu painottuvan tapahtuma-ajankohtaan, varautumistoimenpiteistä huolimatta. Ensihoidon kuormitukseen vaikuttavat tutkimusten perusteella tapahtuman tyyppi, paikka ja kesto, säätila tapahtuman aikana sekä tapahtumaensiavun olemassaolo ja sen järjestämistapa. Myös yleisön ikärakenne, käyttäytyminen ja päihteidenkäyttö voivat vaikuttaa ensihoidon kuormitukseen tapahtuman aikana.
Keväällä 2022 julkaisussa suomalaistutkimuksessa (1) tutkittiin pelastustoimen ja ensihoidon kesätapahtumien aikaisia tehtävämääriä verraten niitä paikkakunnan tavalliseen kesäaikaiseen tehtäväkuormaan. Tavoitteena oli selvittää
- nousevatko pelastustoimen ja ensihoidon tehtävämäärät tapahtuman aikana
- miten vuorokauden aika vaikuttaa tehtävämääriin tapahtuman aikana sekä
- miten tehtävät jakaantuvat maantieteellisesti tapahtuman aikana.
Tutkimukseen otettiin mukaan yhdeksän kesätapahtumaa vuosilta 2015–2017. Hätäkeskustietojärjestelmästä selvitettiin pelastustoimen ja ensihoidon tehtävät tapahtuman ajalta sekä vertailuaineistoksi tehtävät kaksi viikkoa ennen tapahtumaa ja kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen, vastaavilta viikonpäiviltä. Ensihoidon siirtokuljetuksia ei otettu mukaan aineistoon. Aineisto kattoi yhteensä 25 124 tehtävää, joista pelastustoimen tehtäviä 1167 ja ensihoidon tehtäviä 23 957. Useat tehtäväluokat työllistävät sekä pelastustoimen että ensihoidon resursseja, joten analyysiä varten tehtävät ryhmiteltiin uudelleen viiteen eri luokkaan. Luokat olivat:
- väkivalta
- liikenneonnettomuus
- muu onnettomuus, vamma tai myrkytys
- elottomuus
- muu sairastuminen
Tehtävämäärien vertailua
Tehtävämääriä analysoitiin tilastollisesti tapahtuman aikana ja vertailuajankohtina (taulukko 1). Tehtävämäärän muutosta kuvaa riskisuhde (RR), jonka arvo 1 tarkoittaa, että tehtävämäärä ei muuttunut tapahtuman aikana vertailuajankohtaan nähden. Mitä kauempana 1:stä arvo on, sitä enemmän tehtävämäärä muuttui.
Pelastustoimen ja ensihoidon tehtävämäärät nousivat tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05) kuudessa tapahtumakaupungissa yhdeksästä. Tuloksista voidaan päätellä, että kaikissa Helsinkiä pienemmissä kaupungeissa tehtävämäärä kasvaa tapahtuman aikana (RR > 1). Pienimmässä kaupungissa, Jämsässä, tehtävämäärä lähes kaksinkertaistui.
Tehtävien luokittelu paljasti tilastollisesti merkitsevän nousun väkivalta (RR 1,87), liikenneonnettomuus (RR 1,64), sekä muu onnettomuus, vamma tai myrkytys (RR 1,40) -luokissa. Tehtävämäärät nousivat hieman myös luokissa elottomuus sekä muu sairastuminen, mutta nousu ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Tapahtumien aikana kiireellisemmät tehtävät lisääntyivät, C-luokka tilastollisesti merkitsevästi, kiireettömien D-luokan tehtävien vähentyessä. Ilta- ja yöaikana (klo 20–08) tehtävämäärät lisääntyivät (RR 1,39). Päiväaikainen (klo 08–20) tehtävämäärien kasvu ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Paikkatiedon kertomaa
Geospatiaalinen analyysi yhdisti kaikkien tehtävien paikkatiedot karttapohjaan ja niistä luotiin lämpökartta visualisoimaan tehtävien keskittymistä tietyille alueille. Kartta-analyysi paljasti vertailuajankohtana tehtävien keskittyvän oletetusti kaupungin keskusta-alueelle (kuva 1). Tapahtuman aikana tehtävämäärien keskittymät olivat tapahtuma-alueen reunamilla, kaupungin keskustassa sekä näiden välisellä reitillä (kuva 2).
Lopuksi
Pelastustoimen ja ensihoidon tapahtumien aikainen tehtävämäärien kasvu painottui ilta- ja yöaikaan, ja tehtävissä korostuivat väkivalta-, onnettomuus- ja vammatehtävät tavalliseen kesäajan tehtäväprofiiliin verrattuna. Tehtävien kiireellisyyden luokitus nousi hieman.
Tutkimuksen perusteella ensihoidon varautuminen tulisi suunnata massatapahtumissa ilta- ja yöaikaan tapahtuma-alueen läheisyyteen ja kaupunkikeskustan alueelle. Lisäresursseilla varautuminen korostuu, jos tapahtuma järjestetään alueella, jossa väestöpohja on pieni, koska yksikkömäärä on mitoitettu pienemmälle väestölle. Myös tapahtumajärjestäjän varautumisvastuuta tulisi painottaa näillä alueilla. Tapahtumajärjestäjän ensiapupäivystyksen vastuuta on mahdollista ulottaa tapahtuma-aidan ulkopuolelle yhteisellä sopimuksella.
Kirjoittajat:
Joonas Hänninen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Anssi Koski, ensihoitopäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos
Jukka Pappinen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Anne Kouvonen, sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto
Hilla Nordquist, ensihoidon yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Lähteet
- Anssi Koski, Jukka Pappinen, Anne Kouvonen & Hilla Nordquist. 2022. Preparedness for mass gatherings: rescue and emergency medical services’ workloads during mass gathering events. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s13049-022-01003-7.
Tiivistelmä tieteellisestä tutkimuksesta on julkaistu alun perin keväälla 2022 Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine -lehdessä. Tutkimus liittyy Palosuojelurahaston rahoittamaan hankkeeseen ”Pelastusviranomaisten varautuminen massatapahtumiin – tutkittu tieto käytännön työkaluiksi”, jonka suunnitelman mukaan tuotetuista vertaisarvioiduista artikkeleista pyritään julkaisemaan suomenkielinen tiivistelmä pelastusalalla työskentelevien hyödyksi. Hankkeen ensimmäisestä osatutkimuksesta julkaistiin Pelastustiedossa 4–5/2020 artikkeli otsikolla ”Miten pitäisi varautua massatapahtumiin?”.
