Pelastustoiminta 12.6.2020

Viranomaisten oma vaaraviestintä ei juuri tavoita kansalaisia

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin tekemän kansalaiskyselyn perusteella viranomaisten oma vaaraviestintä ei tavoita kansalaisia yhtä tehokkaasti kuin epävirallisten lähteiden kautta kulkeva viestintä.

Tulokset perustuvat tänä ja viime vuosina tapahtuneiden Tampereen, Porin ja Äänekosken tulipalojen ja Kouvolan suuronnettomuusharjoituksen kansalaisten tiedonsaantia koskeviin kyselyihin.

Esimerkiksi Tampereen kyselyssä Lintuhytin kaupunginosan asukkaista 68 % sai tiedon asuinalueen oman WhatsApp-ryhmän kautta, joka toimi paikallisena tehokkaana tiedonvälityskanavana. Tampereen muilla alueilla sekä Porissa ja Äänekoskella tehokkaimmiksi tavoiksi saada tietoa osoittautui toisen henkilön kautta saatu tieto, sosiaalinen media ja uutissivustot.

”Tämä osoittaa, että vaaratilanteissa viestintä nojautuu lähes yksinomaan kansalaisten omaan aktiivisuuteen, eivätkä viranomaisten viestintäkeinot vaaratilanteista ole selvästikään tällä hetkellä riittäviä”, kertoo SPEKin koulutuspäällikkö Ira Pasi.

Pasi kertoo kansalaisten huolenaiheena olevan se, miten vaaratilannetta koskevaa tietoa saisi varmimmin ja nopeimmin.

”Mahdollisimman toimintavarmaan ratkaisuun tulisi pyrkiä pikaisesti”

Kansalaiset seuraavat kukin eri välineitä, joten yksi mahdollisimman monen kansalaisen tavoittamisen tapa on julkaista vaaraviesti useassa eri välineessä.

Näin viranomaiset tekevätkin. Viranomaisten vaaratiedotteita jaetaan tällä hetkellä muun muassa sosiaalisessa mediassa, televisiossa, radiossa, nettisivuilla ja älypuhelinsovelluksissa. Toiveissa olisi kuitenkin yksittäinen takuuvarma järjestelmä ja väline, jolla tavoittaisi nopeasti ja tehokkaasti mahdollisimman monta.

Vaaratiedotteita ja muita tärkeitä viranomaistiedotteita on saatavilla älypuhelimiin esimerkiksi uutismedioiden uutissovellusten ja Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi-sovelluksen kautta. 112 Suomi -sovelluksen kautta viesti voidaan myös kohdentaa alueellisesti, mikäli käyttäjä on antanut sovellukselle luvan sijaintitietojen käyttämiseen.

Tämä viestintätapa ei kuitenkaan tavoita kaikkia kansalaisia, sillä kaikki älypuhelimen omistajat eivät käytä tällaisia sovelluksia. Esimerkiksi Tampereen vastaajista vain 5 % sai vaaratiedotteen 112 Suomi -sovelluksen kautta.

”Mahdollisimman toimintavarmaan ratkaisuun tulisi Suomessa pyrkiä pikaisesti. Olisi erittäin tärkeää saada vaaratiedottaminen älylaitteisiin niin, ettei käyttäjän tarvitse ladata mitään sovellusta, päivittää sitä tai huolehtia itse oikeista asetuksista. Kaikki eivät välttämättä kykene tekemään muutoksia ja asetuksia itse”, Pasi kertoo.

”Vaaratilanteiden viestintä ei saa olla riippuvainen kansalaisten omasta aktiivisuudesta, vaan tiedon tulee saavuttaa mahdollisimman moni kansalaisista automaattisesti. Näin ei tällä hetkellä ole.”

Sovelluksista vapaata ratkaisua on käytetty esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä varoitusviesti voidaan lähettää älypuhelimeen ilman erillistä sovellusta. Tällainenkaan ratkaisu ei tosin tavoittaisi Suomessa kaikkia käyttäjiä, sillä osa kansalaisista ei omista eikä käytä älypuhelinta.

Tilastokeskuksen vuoden 2018 kartoituksen perusteella alle 65-vuotiaat suomalaiset tavoittaisi älypuhelimella hyvin, sillä heillä laite oli 80–99 prosentin todennäköisyydellä.
65–74-vuotiaiden tavoittaminen tosin hankaloituisi jo, sillä heillä älypuhelin löytyi yli puolelta. Hankalin ryhmä olisi 75–89-vuotiaat, joilla älypuhelin oli vain joka neljännellä.

Tekstiviestillä tavoittaisi myös älypuhelimettomat

Yksi tapa tavoittaa mahdollisimman suuri joukko kansalaisia olisi viestiä vaaratilanteista tekstiviestein. Tällöin vaaratiedote tavoittaisi kansalaisen, vaikkei hän omistaisikaan älypuhelinta. Suomen viranomaiset käyttivätkin massatekstiviestiä vuonna 2014 Aasian tsunamissa alueelle paikantuneisiin puhelimiin 6000 vastaanottajalle.

Tekstiviestivälitteistä vaaratiedottamista on suunniteltu jo vuosia, mutta hanketta on haitannut viestien lähettämisen kustannukset.

SPEK kerää tietoa erilaisten onnettomuuksien, luonnononnettomuuksien tai yhteiskunnallisten häiriötilanteiden jälkeen. Esimerkiksi tulipalon, sähkökatkon tai myrskyn jälkeen alueella asuvilta, työskenteleviltä ja siellä liikkuneilta on saatu arvokasta tietoa heidän kokemuksistaan, osaamisestaan ja tarpeistaan sekä heidän odotuksistaan vaikkapa viranomaisten suhteen.

Teksti: Petri Vanhanen. Kuva: Pixabay

Lisätietoa Tampereen tulipalon tuloksista: Lintuhytin asuinalueen WhatsApp-ryhmä haastoi viranomaisten virallisen vaaratilanneviestinnän Tampereella