Turun hätäkeskuksessa työskentelevä Anniina Takala palkittiin Vuoden hätäkeskuspäivystänä 2024.
Hätäkeskuslaitos palkitsi Anniina Takalan Vuoden hätäkeskuspäivystäjänä 2024. Päivystystyön ohella Takala työskentelee Turun hätäkeskuksen työhyvinvointityöryhmässä sekä defusing- ja vertaistukiohjaajana. Hänen mukaansa hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että psyykkistä kuormaa puretaan.
”Kumulatiivinen stressi kasaantuu vaivihkaa ja aiheuttaa monenlaisia oireita sekä sairaslomia”, Takala sanoo.
Alanvaihtaja
Takala työskenteli aiemmin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sairaanhoitajana mutta joutui allergian takia vaihtamaan ammattia. Kyseeseen tuli toimistotyön kaltainen työ.
”Olin tottunut toimimaan paineen alla, haastamaan itseäni vuorovaikutuksellisesti, enkä myöskään halunnut tinkiä työn merkityksellisyydestä. Nämä kaikki ominaisuudet täyttyvät hätäkeskuspäivystäjän ammatissa”, Takala sanoo.
Hän valmistui hätäkeskuspäivystäjäksi 2020. Nelisen vuotta myöhemmin Takala on vastannut kymmeniin tuhansiin hätäpuheluihin, noin 10 puhelun tuntitahdilla. Puheluista hän kuulee paljon ihmisten hätää, jotka kuormittavat henkisesti.
”Työuran alussa keikat pyörivät mielessä kotona paljonkin ja tilanne oli ajoittain jopa haastava. Nykyään olen kokemuksen myötä saanut ammatillista suojaa ja pystyn pääsääntöisesti jättämään työasiat työpaikalle.”
Murehtimiselle rajoitetusti tilaa
Toisinaan asiat tulevat Takalan mukana töistä kotiin ja murheet alkavat painaa päälle.
”Annan myös murehtimiselle tilaa. Olen harjoitellut rajoittamaan murehtimisaikaa. Asioiden jatkuva läpikäyminen on raskasta, mutta ei kovin järkevää. Asioita ei kuitenkaan voi lakaista maton alle, sillä tuntemuksien käsittely ja hyväksyminen auttavat pääsemään eteenpäin elämässä.”
Hyvinvointia kokonaisuutena
Vapaalla Takala pyrkii tekemään mieluisia asioita. Niitä löytyy urheilusta ja luonnosta. Hänen mukaansa psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi eivät ole toisistaan erillisiä asioita.
”On tärkeää huomioida palautuminenkin kokonaisvaltaisesti. Olen joko vähentänyt tai keventänyt urheilua, kun on psyykkisesti kuormittavampi työvuoro tai elämänvaihe.”
Takala vaihtaa tilanteen mukaan juoksemisen luonnossa kävelyyn tai crossfitin kevyempään kuntosaliharjoitteluun. Toisinaan hän ei tee mitään. Sekin on ok.
Defusing-ohjaajaksi
Kiinnostus muita ihmisiä ja heidän jaksamistaan kohtaan sai Takalan hakeutumaan defusing-ohjaajaksi.
”Minulla oli aavistus, minkälaista defusing-istuntojen pitäminen voisi olla, sillä kohtasin entisessä ammatissani muun muassa kriisissä olevia syöpäpotilaita. Olin myös saanut ennen koulutusta hyviä kokemuksia itselleni pidetyistä defusing-istunnoista.”
Istuntojen jälkeen työvuoroja on voitu jatkaa, ja ne ovat auttaneet käsittelemään vaikeita tunteita. ”Mielestäni on tärkeää, että näitä työhön liittyviä asioita käsitellään nimenomaan työpaikalla. Voimavarojen tulisi riittää myös vapaa-ajan toimintaan ja elämästä nauttimiseen.”
Yksilöllisiä tuen tarpeita
Defusing-ohjaajana Takala on huomannut, että ihmiset kuormittuvat erilaisista asioista ja hyvin eri tavalla. ”Defusing-tarpeen tunnistaminen onkin haastavaa yksilöllisten erojen ja muuttuvien elämäntilanteiden vuoksi. On myös mahdotonta tietää, mitä päivystäjä on puhelussaan kuullut.”
Koska puheluiden määrä on iso, myös kuormittavien puheluiden määrä on iso.
”Työn luonne ja epätietoisuus lopputulemasta voidaan kokea ahdistavaksi. Hätäkeskuspäivystäjän työ on hyvin paineistettua, vastuullista, valvottua, aikakriittistä ja monesti päätöksiä joudutaan tekemään hyvin vajavaisilla tiedoilla.”
Takala on huomannut ohjaajana toimimisen lisänneen ymmärrystä ja empatiaa muita, mutta myös itseä kohtaan.
Vertaistukea pilotissa
Hätäkeskuksissa pilotoidaan vertaistukitoimintaa. Sen tavoitteena on tarjota tukea matalalla kynnyksellä, kun kuormittava tilanne tulee eteen. Vertaistukitoimintaa voidaan hyödyntää myös defusing-istuntojen jälkeisenä tukimuotona ja uusien päivystäjien jaksamisen tukena uran alkuvaiheessa. Tarkemmat toimintamallit jäsentyvät pilotin vanhetessa.
Apua kaverille
Hätäkeskuspäivystäjät pohtivat eteen tulevia asioita yhdessä ja he auttavat toisiaan haasteellisissa tehtävissä. Se lisää turvallisuuden tunnetta ja hyvää oloa.
”Kaikki psyykkisen jaksamisen tukimuodot lisäävät avoimen keskustelun kulttuuria ja pitävät negatiivista keskustelua poissa salista.”
Takalan mukaan myös huumori, välillä mustakin sellainen, auttaa jaksamaan pahimpien hetkien yli ja uskoo sen olevan kaikille yhteistyöviranomaisille jollain tavalla tuttua.
Takala ei pysty kaivamaan mielen sopukoista yhtään hyväntuulista hätäpuhelua.
”Niitä on varmasti ollut, mutta nykyään hätäpuhelut unohtuvat hyvinkin nopeasti. Ammatillinen suojaus on tällä hetkellä vahva ja työt todellakin jäävät työpaikalle.”
Ensihoidon käsittely uusiksi
Takalan hätäkeskuspäivystäjäuran aikana on koko ajan käytetty Erica-tietojärjestelmää. Sen alkuperäisen filosofian mukaan hätäkeskuspäivystäjä teki ensihoidon riskianalyysiin vain valintoja, joiden perusteella järjestelmä muodosti automaattisesti vasteen ja kiireellisyyden.
”Riskinarvio oli sisällytetty analyysin sisälle ja tehtävälle ei tehty juurikaan kirjauksia”, Takala täsmentää.
Nyt filosofia on muuttunut. On otettu pari askelta takaisin aikaan ennen Erica-tietojärjestelmää. Nykyään päivystäjät käyttävät erillistä riskinarviota tukenaan arvioidessaan sopivan tehtävälajin ja kiireellisyyden sekä kirjatakseen oleelliset tiedot tehtävälle.
Muutoksen myötä päivystäjä voi käyttää kokonaisharkintaa aiempaa joustavammin. Uudet riskinarvio-ohjeet tukevat päivystäjiä myös tilanteissa, joissa tulee kysymykseen tehtävän välittämättä jättäminen.
”Näitä tilanteita varten ovat myös tarkemmat ilmoittajalle annettavat ohjeet. Tämä on tärkeää, sillä ne antavat päivystäjälle oikeusturvaa”, Takala sanoo.
Aikakriittisiä tehtäviä lukuun ottamatta hätäkeskuksissa painotetaan hälyttämiseen liittyvää malttia. Tarkoituksena on saada hälytettyä tehtävälle heti tarkoituksenmukaisin yksikkö.
”Olen työskennellyt urani aikana vain Ericalla, eikä erillisen riskinarviotyökalun käyttö ollut aiemmasta työstä tuttua. Tieto ja taito tehdä tätä työtä on kuitenkin olemassa, joten muutokset ovat olleet lähinnä uuden toimintamallin omaksumista. Omat kokemukset uudesta riskianalyysista ovat positiivisia ja uskon sen kehittävän hätäkeskuspäivystäjien ammattitaitoa.”
Teksti Marko Partanen
Kuvat Hätäkeskuslaitos
