Piia Vähäsalo johti Jokilaaksojen pelastuslaitosta vuodesta 2003 vuoteen 2013. Sitten hän sairastui vakavasti.  ”Vei vuosia, että luopumisen tuska helpotti”, Vähäsalo sanoo.

”Tiedän monia kavereita, jotka ovat jättäytyneet pois toiminnoista, varsinkin rauniopelastusmuodostelmasta, koska he ovat kokeneet, ettei keikkaa tule, ja toisekseen, on niin vaikea saada järjestymään vapaata omasta työstä”, sanoo kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntija Mikko Karvonen.

”Kyllä me hyvin ohuella mennään. Päätoiminen henkilöstö keskittyy kolmeen kaupunkiin: Kemiin, Tornioon ja Rovaniemelle”, sanoo Sodankylän paloaseman palopäällikkö Jussi Hannukari.

”Tilastoilla pystyy perustelemaan monenlaisia asioita, ja erityisesti juuri Prontossa olevat asiat. Voi keksiä melkein mitä tahansa ja löytää sille Prontosta perustelut”, Pelastusopiston suunnittelija Johannes Ketola sanoo.

”Pelastajakurssilla on fyysiset vaatimukset, joten lihakset on pakko tuoda matkassa. Näen, että monimuotoisuus on hyvästä, mutta en ole valmis hakemaan sitä tarkoituksellisesti. Hakukriteerit lähtevät osaamistarpeista”, sanoo Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen.

”Tarkoitus on hyvän mielen tuottaminen. Olen joutunut kokemaan kaikennäköistä elämäni aikana, ja siksi olen valmis auttamaan muita”, kertoo omasta some-brändistään palomies Jussi Sintonen.

”Nykyaikainen johtaja raivaa esteitä ihmisten edestä niin, että he pystyisivät suoriutumaan tehtävästään mahdollisimman hyvin”, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Minna Karhunen.